Työperäinen maahanmuutto osaksi Suomen kasvupolitiikkaa – Helsingin seudun kauppakamarin teesit työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi

”Työperäinen maahanmuutto on nostettava osaksi Suomen kasvupolitiikkaa. Suomi tarvitsee viranomaisten, suurten kaupunkien, korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä. Meidän tulee varmistaa sopivien työntekijöiden ja opiskelijoiden rekrytointi aloille, joilla on Suomessa työtä. Huomiota on kiinnitettävä sekä määrään että laatuun”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.

Kun yritys löytää osaajan, prosessin pitää toimia. Kauppakamarien kyselyssä yli kolmannes (36 %) kansainvälisesti rekrytoineista yrityksistä nimesi suurimmaksi haasteeksi lupaprosessit ja viranomaisasioinnin. Työperäisen maahanmuuton sujuvuus sai arvosanan 3 asteikolla 1–5. Kauppakamari esittää koko rekrytointiketjulle kahden viikon palvelulupausta lähtömaasta työn aloittamiseen sekä luotettavaa etätunnistautumista ja henkilötunnuksen saamista jo ennen Suomeen saapumista. Suomen edustustojen ja ulkoisten palveluntarjoajien ajanvarausten pullonkaulat on purettava: palveluostoihin tarvitaan sitova enimmäisaika ajanvarauksen saamiselle, läpinäkyvä ajanvarausjärjestelmä ja kielto välittää tai jälleenmyydä aikoja.

”Erinomainen rekrytointi ei auta, jos osaaja odottaa kuukausia pääsyä töihin. Tavoitteeksi pitää ottaa Euroopan nopein osaajien maahantulo”, Lahtinen sanoo.

Saatavuusharkinnasta on luovuttava, ja lähtökohdaksi on otettava työnantajan osoittama rekrytointitarve. Jos saatavuusharkinnasta ei voida luopua kokonaan, siitä on vapautettava vähintään tehtävät, joissa palkka ylittää ennalta sovitun palkkarajan.

Avainosaajan palkkaamisen on oltava verotuksellisesti houkuttelevaa sekä työnantajalle että työntekijälle. Kauppakamari esittää, että avainhenkilöverotus arvioidaan kokonaisuutena suhteessa kilpailijamaihin, kuten Ruotsiin ja Alankomaihin. Työnantajan maksamien muuttokustannusten ja asettautumispalvelujen tulee olla verovapaita, ja osake- ja optiopalkitsemisen verotusta on uudistettava erityisesti kasvuyritysten tarpeisiin.

Helsingin seudun kauppakamari esittää, että Business Finlandille turvataan resurssit luotettavien rekrytointikumppaneiden verkoston rakentamiseen ja valtuudet kansainvälisten osaajien osaamisen ja kokemuksen ennakkoarviointiin ilman, että toiminta katsotaan työnvälitykseksi. Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointi tulee sitoa työllistymiseen Suomessa, ja avainosaajan palkkaamisen kokonaiskustannus on pidettävä kilpailukykyisenä.

Kieli on suurin syy siihen, ettei yritys ole rekrytoinut kansainvälisesti: 64 prosenttia näistä yrityksistä mainitsi kielivaatimuksen. Helsingin seudun kauppakamari esittää, että kielen oppiminen tuodaan osaksi työtä ja aloitetaan jo lähtömaassa. Oppiminen on ensisijaisesti tulijan vastuulla, mutta yhteiskunnan, oppilaitosten ja työnantajien tehtävä on tehdä se mahdolliseksi.

Pitovoimaa vahvistetaan käsittelemällä koko perheen oleskeluluvat yhtenä kokonaisuutena, rakentamalla valtakunnallinen puolison työllistymisen palvelumalli ja turvaamalla kansainväliset koulupaikat Helsingin seudulla. Suomessa jo olevalla osaajalla on oltava kuusi kuukautta aikaa etsiä uusi työ, jos työpaikka menee alta.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 14 prosenttia on havainnut toimialallaan kansainväliseen työvoimaan liittyviä epäterveitä käytäntöjä. Helsingin seudun kauppakamari esittää riskiperusteista valvontaa, tuntuvia seuraamuksia väärinkäyttäjille sekä akkreditointimallia, jonka kautta vastuulliset työnantajat ja rekrytoijat pääsevät nopeutettuun lupaprosessiin.

Helsingin seudulla on noin 800 000 työpaikkaa. Vuonna 2025 Suomessa työeläkkeelle siirtyi 60 000 ihmistä, samana vuonna syntyi vajaa 46 000 ihmistä. Etlan mukaan työikäisen väestön määrän pitäminen ennallaan vaatisi noin 44 000 hengen vuotuisen muuttovoiton. Vuonna 2025 nettomaahanmuutto oli noin 31 000. Uudellamaalla vajaa puolet viime vuoden väestönkasvusta tuli maahanmuutosta. Helsingin seudulla asuu yli puolet Suomen vieraskielisistä. Jos Helsingin seudun osuus Etlan arvioimasta maahanmuuttotarpeesta vastaisi seudun nykyistä osuutta Suomen vieraskielisestä väestöstä, se tarkoittaisi noin 24 000 henkeä vuodessa. Koko Uudenmaan nettomaahanmuutto oli viime vuonna noin 8 000.

Kauppakamarien kyselyyn vastasi 13.5.–2.6.2026 yhteensä 205 yritystä, joista 89 prosenttia on Helsingin seudun kauppakamarin jäseniä.

Helsingin seudun kauppakamarin maahanmuuttoteesit luettavissa osoitteessa helsinki.chamber.fi

Lisätiedot:

Markku Lahtinen, vaikuttamistyön johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi, +358 50 571 35 64.