Selvitys: Ravintolisään käytetty euro voisi tuottaa Suomessa lähes 12 euroa yhteiskunnallisia säästöjä

Food Supplements Europen teettämässä ja Frost & Sullivanin toteuttamassa selvityksessä arvioitiin ravintolisien käytön mahdollisia terveys- ja talousvaikutuksia EU-maissa ja Isossa-Britanniassa vuosina 2025–2035. Selvitys julkaistiin Maailman sydänpäivänä 29.9.2026.

Selvitys kohdistui 55 vuotta täyttäneisiin henkilöihin, joilla on kohonnut sydän- ja verisuonitautien riski. Omega-3-rasvahappojen tarkastelussa kohderyhmänä olivat henkilöt, joiden triglyseriditaso on koholla. Kasvisterolien ja beetaglukaanin osalta tarkasteltiin henkilöitä, joilla on kohonnut kolesteroli tai familiaalinen hyperkolesterolemia.

Suomessa arvioitu hyöty jopa 11,80 euroa käytettyä euroa kohden

Suomessa jokaisen ravintolisiin käytetyn euron arvioitiin voivan tuottaa yhteiskunnalle bruttomääräisiä säästöjä

• 11,60 euroa omega-3-rasvahapoilla
• 11,80 euroa kasvisteroleilla
• 6,30 euroa beetaglukaanilla.

Kun ravintolisään käytetty yksi euro vähennetään säästöistä, nettohyödyksi jää vastaavasti 10,60 euroa, 10,80 euroa ja 5,30 euroa.

Kun arvioitiin, missä maissa yhteiskunnalliset säästöt olivat suurimmat suhteessa ravintolisien kustannuksiin, Suomi sijoittui EU-maiden kärkipäähän.

”Suomessa puhutaan paljon terveydenhuollon kasvavista kustannuksista, mutta liian vähän siitä, kuinka terveyttä voitaisiin ylläpitää. Selvityksen tulokset osoittavat, että tutkimusnäyttöön perustuvalla ja oikein kohdennetulla ravintolisien käytöllä voi olla merkitystä sekä ihmisten terveydelle että yhteiskunnan taloudelle”, sanoo Terveystuoteala ry:n toimitusjohtaja Marja Koivisto.

Sydän- ja verisuonitautien kustannukset kasvavat

Sydän- ja verisuonitautien yhteiskunnallisten kustannusten arvioitiin olevan Suomessa noin 4,4 miljardia euroa vuonna 2025. Selvityksen mukaan kustannukset voivat nousta lähes 5,9 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä.

Kustannuksiin sisältyvät terveyden- ja sosiaalihuollon menojen lisäksi omaisten ja läheisten antaman epävirallisen hoivan kustannukset sekä työkyvyn heikkenemisestä ja ennenaikaisista kuolemista aiheutuvat tuottavuuden menetykset.

EU-maissa ja Isossa-Britanniassa sydän- ja verisuonitautien yhteenlaskettujen yhteiskunnallisten kustannusten arvioidaan kasvavan noin 307 miljardista eurosta 399 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2035 mennessä.

Tulokset kuvaavat mallinnettua potentiaalia

Suomea koskevat laskelmat kuvaavat enimmäispotentiaalia tilanteessa, jossa kaikki määriteltyihin kohderyhmiin kuuluvat henkilöt käyttäisivät tarkasteltuja ravintoaineita tutkimusnäyttöön perustuvina annoksina. Kyse ei ole ennusteesta nykyisellä käyttöasteella syntyvistä säästöistä eikä Suomessa toteutetusta ravintolisäinterventiosta.

Selvityksessä kunkin ravintoaineen vaikutukset laskettiin erillisinä vaihtoehtoisina skenaarioina. Lukuja ei pidä laskea yhteen, sillä kohderyhmät ja vaikutukset ovat osittain päällekkäisiä.

”Ravintolisät eivät korvaa monipuolista ruokavaliota, terveellisiä elintapoja tai tarvittavaa lääketieteellistä hoitoa. Niiden mahdollisuudet osana sydän- ja verisuonitautien riskien vähentämistä tulisi kuitenkin tunnistaa nykyistä paremmin. Ennaltaehkäisy on nähtävä kulun sijasta investointina”, Koivisto toteaa.

Terveystuoteala ry katsoo, että yksilöllisen mittauksen, ravitsemuksen, itsehoidon ja vastuullisesti käytettyjen ravintolisien mahdollisuudet tulisi ottaa nykyistä vahvemmin huomioon terveyspolitiikassa.