Tuottajajärjestöt: kotimainen ruoka on investointi, ei kuluerä – 380 miljoonaa ateriaa vuodessa

– Julkinen ruoka on paljon muutakin kuin rivi budjetissa. Kun kunta panostaa laadukkaaseen kotimaiseen ruokaan, se investoi samalla lasten ja ikäihmisten hyvinvointiin sekä oman alueensa elinvoimaan ja työpaikkoihin, sanoo MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.

Julkiset ateriat ovat osa suomalaisten arkea päiväkodeissa, kouluissa, varuskunnissa, sairaaloissa ja palvelukodeissa. Hyvin suunnitellut julkiset ruokahankinnat vahvistavat suomalaista ja paikallista ruokakulttuuria sekä alueiden elinvoimaa.

Kotimainen ruoka pitää rahat ja työpaikat alueella

Kotimaiset hankinnat tukevat alkutuotantoa, elintarviketeollisuutta ja koko ruokaketjua. Ruoka on merkittävä paikallinen elinvoimatekijä: alkutuotantoa ja elintarvikkeiden jalostusta on lähes kaikkialla Suomessa, ja ruokaketju työllistää suoraan ja välillisesti noin 320 000 ihmistä eli noin 12 prosenttia työvoimasta. Kotimaisen ja paikallisen ruoan hankinta jättää tulot ja veroeurot oman alueen hyväksi.

Suomalaisessa ruoantuotannossa on laatua

Suomessa sikojen häntiä ei typistetä, eikä kanojen nokkia lyhennetä. Tuotantoeläimillä antibiootteja käytetään vain tarpeeseen, ei ennalta ehkäisevästi. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on Suomessa kansainvälisesti vertaillen vähäistä, ja kotimaiset marjat voi syödä kuumentamatta ja omenan haukata kuorimatta. Suomessa on osaamista ja hyvät edellytykset tuottaa ruokaa monipuolisesti ja vastuullisesti.

Laatukriteerit ja järkevän kokoiset kilpailutukset

Julkisissa hankinnoissa voidaan käyttää hinnan lisäksi laatukriteerejä, jotka liittyvät esimerkiksi ruoan turvallisuuteen, jäljitettävyyteen, eläinten hyvinvointiin ja vastuullisiin tuotantotapoihin. Tarjouspyynnöissä kannattaa huomioida, että suomalaiset tuotantovaatimukset ovat monilta osin EU:n perustasoa tiukemmat.

Jotta kotimaisen ruoan osuus ruokapalveluissa kasvaa, hankintoihin on päästävä mukaan kaikenkokoisten yritysten ja tuottajien. Siksi hankintoja suunniteltaessa kannattaa keskustella etukäteen tuottajien ja yritysten kanssa, niin sanotussa markkinavuoropuhelussa. Hankintaa ei myöskään tarvitse aina kilpailuttaa yhtenä suurena kokonaisuutena. Sen voi jakaa tuoteryhmittäin tai muuten sopivan kokoisiin osiin, jolloin myös pienemmät toimijat voivat jättää tarjouksen.

Strategiset päätökset ja riittävät määrärahat ratkaisevat

– Kotimaisen ruoan lisääminen julkisissa palveluissa vaatii kunnalta strategisia linjauksia . Kunta voi nostaa kotimaisen lähiruoan strategiansa kärkeen silloinkin, kun hankinnat tekee erillinen hankintayksikkö, muistuttaa Ruotsinkielisten maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto SLC:n viestintäpäällikkö Mia Wikström.

Lisäksi ruokahankintoihin on varattava riittävät määrärahat, joissa huomioidaan myös tulevat kustannukset. Vain näin lautasille saadaan laadukasta ja vastuullisesti tuotettua kotimaista ruokaa.

Suomalaiset haluavat kotimaista ruokaa lasten, ikäihmisten ja muiden julkisten ruokapalvelujen asiakkaiden lautasille. Hyvä kotimainen ruoka tukee terveyttä, tuo iloa arkeen ja pitää alueen elinvoimaisena.

Tuottajajärjestöt esittävät myös haasteen kunnille ja hyvinvointialueille: Mikä kunta tai hyvinvointialue nousee edelläkävijäksi ja tekee kotimaisesta lähiruoasta julkisen ruokailunsa ylpeydenaiheen?

Lisätietoja:
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802, heidi.siivonen@mtk.fi
Mia Wikström, viestintäpäällikkö, SLC, 050 355 3213, mia.wikstrom@slc.fi

MTK:n julkiset hankinnat: https://www.mtk.fi/julkisethankinnat
MTK:n Hanki hyvää -opas: https://www.mtk.fi/documents/d/mtk/hanki_hyvaa_2025_valmis-pdf