EK esittää perustuslain muuttamista: Jäykkä virkavastuuajattelu ei saa estää tekoälyn hyödyntämistä
6.10.2026 10:20:57 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Uutinen
Elinkeinoelämän keskusliitto ehdottaa perustuslain 118 §:n virkavastuusäännöksen täydentämistä niin, että tekoälyä voitaisiin hyödyntää nykyistä monipuolisemmin julkishallinnon toiminnassa.
Suomalaisen virkavastuuajattelun lähtökohta on vastuun henkilökohtaisuus, eli virkamiehen vastuu omista virkatoimistaan. Tekoälyaikana tämä ajatus vaatii päivittämistä kohti organisaatiovastuuta, jossa korostuvat riittävät suojatoimet ja riskienhallinta. EK esittää perustuslain 118 §:n täydentämistä uudella organisaatiovastuuta koskevalla säännöksellä.
– Suomessa perustuslain virkavastuusäännös on johtanut yksityiskohtaiseen sääntelyyn automaattisen päätöksenteon osalta, joka on jo pitkään käytetty laajasti esimerkiksi Verohallinnossa, Kelassa ja monissa muissa organisaatioissa. Lisäksi tällainen sääntely rajaa tekoälyjärjestelmien käyttöä täysin tarpeettomasti, sanoo EK:n Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtaja Juho Mäki-Lohiluoma.
Mäki-Lohiluoman mukaan perustuslain virkavastuusäännöksen on tulkittu edellyttävän niin sanotusti virheiden jäljitettävyyttä. Jos automaattinen päätöksentekojärjestelmä tekee virheen, on voitava jäljittää, kenen virkamiehen tekemisen tai tekemättömyyden johdosta virhe on tapahtunut
– Tekoälyjärjestelmät eivät kuitenkaan toimi niin, että joku yksittäinen virkamies niitä käsiohjaa, vaan olennaista on riskienhallinta ja tähän liittyvien prosessien asianmukaisuus. Siksi meillä pitää olla rohkeutta tarkastella myös perustuslakia, jotta se ei johda tarpeettomaan jäykkyyteen ja estä tekoälyn hyödyntämistä toiminnoissa, joissa sillä on saavutettavissa merkittäviä laatu- ja tuottavuushyötyjä, Mäki-Lohiluoma sanoo.
EK:n tilaamassa Vaasan yliopiston julkisoikeuden professorin Niina Mäntylän asiantuntijalausunnossa on arvioitu kolmea mahdollista virkavastuuajattelun mallia: 1) nykytilan jatkoa, 2) virkavastuun rajaamista julkisiin hallintotehtäviin sekä 3) osittaista irtautumista henkilökohtaisesta vastuusta siirtymällä kohti johdon ja organisaation vastuuta.
EK esittää näistä kolmannen vaihtoehdon toteuttamista.
– Jos tekoälyä halutaan käyttää laajemmin julkisella sektorilla, on henkilökohtaisen virkavastuun rinnalle löydettävä myös muita hallinnon asiakkaan oikeusturvaa tehostavia vastuuratkaisuja. Koneoppivat järjestelmät synnyttävät väistämättä aukkoja, joita on tilkittävä muilla vastuun muodoilla, erityisesti organisaatiotasolla, Mäntylä arvioi.
Lisätietoja: johtaja Juho Mäkilohiluoma p. 041 546 0606
Yhteyshenkilöt
Vesa PerälampiViestintäpäällikkö
Työelämä ja talouspolitiikka
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Järjestöt: Ammatillisen koulutuksen työelämätoimikuntia ei pidä lakkauttaa6.10.2026 09:59:30 EEST | Tiedote
Hallitus esittää eduskunnalle ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta ja tutkintojen kehittämistä tukevan työelämätoimikuntajärjestelmän lakkauttamista. Työelämän järjestöt Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Kirkon työmarkkinalaitos, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, STTK ja Suomen Yrittäjät vastustavat työelämätoimikuntien lakkauttamista ilman niitä korvaavaa järjestelmää.
Suomen kansainväliset liikenneyhteydet kärkihankkeeksi seuraavaan hallitusohjelmaan – katseet vuoteen 206030.9.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat Suomea ottamaan johtajuutta EU:n pohjoisista liikenneyhteyksistä: seuraavan hallituksen tulee käynnistää suunnittelu siitä, kuinka Suomesta ja sen eri alueilta pystytään jatkossa kytkeytymään kansainvälisille markkinoille ja liikenneverkostoihin. Suomen tulevaa saavutettavuusstrategiaa koskeva valmistelutyö aloitetaan EK:n ja sen toimialaliittojen johdolla. Selvityksen toteuttavat Destia, Ramboll ja Miltton. Geotalouden uusi aikakausi siirtää Suomen painopistettä entistä enemmän länteen – myös fyysisesti ja liikenteellisesti. Elinkeinoelämä vetoaa, että tulevaan hallitusohjelmaan nostetaan pääministeritasoiseksi kärkihankkeeksi ja EU-politiikan keskeiseksi tavoitteeksi Suomen kansainvälinen saavutettavuus - meriliikenteen, lentoyhteyksien sekä tie- ja ratayhteyksien kehittäminen vaiheittain kohti vuotta 2060. Saavutettavuudessa ei ole kyse vain liikenneväylistä, vaan talouden kasvumahdollisuuksista. Kyse on siitä, kuinka Suomesta päästään tulevaisu
Polttoaineiden hintakriisiin on haettava ratkaisut maltilla28.9.2026 14:31:51 EEST | Tiedote
Polttoaineiden hintavaihteluihin ei ole tehokasta kansallista vaikutustapaa. Jakeluvelvoitteen kautta kriisiä ei ratkaista, mutta sen sijaan ammattidiesel ja työmatkakulujen verovähennys voisivat olla osaratkaisu. Tieliikenteen polttoaineiden hintakehitykseen on esitetty viime päivinä monenlaisia ratkaisuja. Tilanne on tukala niin yritysten kuin kansalaisten kannalta. EK peräänkuuluttaa malttia, sillä nopeita tai helppoja ratkaisuja ei valitettavasti ole. Polttoaineiden hintakehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea Lähi-Idän kriisi, globaalit pullonkaulat tuotannossa ja jakelussa sekä riippuvuus fossiilienergiasta. Haitat ylittävät hyödyt, jos jakeluvelvoitteeseen puututaan Jakeluvelvoite ei ole akuutin hintakriisin taustalla. Se on liikenteen tärkeimpiä ilmastotoimia, joiden osalta EK korostaa pitkän tähtäimen ennakoitavuutta. Jakeluvelvoitteeseen puuttumisella olisi vain rajallinen ja hidas vaikutus pumppuhintaan, mutta haitta investointiympäristön ennakoitavuuteen olisi suuri ja pitkävai
Luottamusindikaattoreissa pientä laskua korkealta tasolta28.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän luottamus oli syyskuun kyselyssä hyvällä tasolla, vaikka osa luottamusindikaattoreista laski edelliskuun huipusta. Rakentamisessa luottamus vahvistui elokuuhun nähden.
Suomalaiset suuromistajat tekevät yhteisen kasvulupauksen: ”Nyt on aika painaa kaasua”17.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Joukko Suomen merkittävimpiä omistajia lupaa vauhdittaa omistamiensa yritysten kasvua ja uudistumista. Omistajat ovat allekirjoittaneet yhteisen kasvulupauksen, jossa he henkilökohtaisesti lupaavat nostaa kasvutavoitteita, investoida, uudistua nopeammin ja ottaa nykyistä rohkeammin riskiä. Samalla he haastavat kaikki Suomessa toimivat yrittäjät ja yritykset mukaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme