Ilmasto ja luonto muuttuvat – onnistuuko Suomi sopeutumaan ja uudistumaan ajoissa?

Euroopan ennätyskuuma kesä maastopaloineen nosti näkyviin, miten nopeasti ilmasto- ja luontoriskit voivat muuttua talous-, terveys- ja turvallisuuskysymyksiksi. Suomessa vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi ruoantuotannon epävarmuutena, metsien kasvavina tuhoriskeinä, terveydenhuollon kuormituksena, kansainvälisten toimitusketjujen häiriöinä sekä vakuutusten kallistumisena ja ilmastoriskeille alttiiden asuntojen vakuusarvojen heikkenemisenä.

Ennakointikatsaus Ilmasto ja luonto muuttuvat – miten Suomi sopeutuu ja uudistuu? tarjoaa kattavan kokonaiskuvan ilmaston lämpenemisen ja luontokadon yhteiskunnallista vaikutuksista Suomessa sekä ratkaisuista niihin.

“Nyt tehtävät valinnat ratkaisevat, kuinka hyvin Suomi on vuonna 2040 varautunut, sopeutunut ja uudistunut. Suomi lämpenee ja yhteiskuntamme olosuhteet muuttuvat, vaikka globaalit päästöt saataisiin käännettyä laskuun. Muutokset näkyvät jo monella sektorilla, mutta niiden mittakaavaa ei vielä täysin hahmoteta”, sanoo ennakointikatsauksen kirjoittaja, Sitran ennakoinnin johtava asiantuntija Eero Jalava.

Kolme vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa

Ennakointikatsaus esittelee kolme ilmasto- ja luontovaikutuksia kuvaavaa skenaariota vuodesta 2040: 1) Uudistumisen tie, 2) Päin prinkkalaa ja 3) Ristiriitainen tie.

Suomi lämpenisi Uudistumisen tiellä vuosisadan loppuun mennessä noin 3,3 astetta, Ristiriitaisella tiellä noin 6,5 astetta ja Päin Prinkkalaa -skenaariossa noin 7,5 astetta suhteessa esiteolliseen aikaan. Uudistumisen tiellä vältetään suurimmat ilmasto- ja luontoriskit, vaikka tulevaisuus ei ole helppo tai riskitön.

“Olemme tällä hetkellä lämpenemiskehityksessä uudistumisen tien ja ristiriitaisen tien välimaastossa. Monien tutkijoiden mukaan kaikkein synkin skenaario ei enää näyttäydy todennäköisenä kehityskulkuna, mutta se on mukana tarkastelussa, sillä skenaariotöissä on havaittu, että myös epätodennäköisemmät skenaariot auttavat tunnistamaan riskejä, haastamaan oletuksia ja laajentamaan ymmärrystä mahdollisista tulevaisuuksista”, sanoo ennakointikatsauksen toinen kirjoittaja, ennakoinnin asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen.

Ratkaisut laajemmin käyttöön

Katsauksessa tarkastellaan skenaarioiden vaikutuksia Suomeen seitsemästä näkökulmasta: metsäsektori, ruokasektori, huoltovarmuus, rakennettu ympäristö, demokratia, terveys ja hyvinvointi sekä talous. Lisäksi kuhunkin teemaan esitetään ratkaisuja – yhteensä liki 50 kappaletta – varautumisen, sopeutumisen ja uudistumisen näkökulmista. Ratkaisuja on olemassa, mutta ne pitäisi ottaa laajemmin ja johdonmukaisemmin käyttöön.

Suomi on esimerkiksi hyvässä vauhdissa puhtaassa energiassa ja sähköistymisessä. Suomella on hyvät edellytykset nousta Euroopan johtavaksi sähkövaltioksi, mutta se edellyttää johdonmukaista politiikkaa, pitkäjänteisiä investointeja ja ennakoivaa päätöksentekoa. Sähköistymisestä ja kiertotaloudesta voidaan rakentaa teollisuuden uudistumisen perusta: puhdas sähkö, vahvat verkot, ennakoitava toimintaympäristö ja resurssitehokkaat liiketoimintamallit vauhdittavat vähäpäästöistä kasvua, uusia investointeja ja arvonlisän kasvua eri toimialoilla.

Monet muut katsauksessa esitetyistä ratkaisuista liittyvät luonnon elinvoiman vahvistamiseen, riskien ennakointiin, osaamiseen investoimiseen, kriittisten riippuvuuksien vähentämiseen sekä yhteiskunnan toimintakyvyn vahvistamiseen muuttuvissa olosuhteissa.

”Tällä vuosikymmenellä tehtävät päätökset ratkaisevat, tulemmeko käyttämään yhä enemmän resursseja vahinkojen korjaamiseen vai pystymmekö uudistumaan ja sitä kautta ylläpitämään suomalaisten hyvinvointia, yhteiskunnan toimintakykyä ja tekemään oman osamme lämpenevässä maailmassa, joka on samanaikaisesti myös positiivisen energiamurroksen keskellä”, Jalava summaa.

7 esimerkkiä ratkaisuista:

1. Talous: Tehdään sähköistymisestä ja kiertotaloudesta teollisuuden uudistumisen perusta. Puhdas sähkö, vahvat verkot, ennakoitava toimintaympäristö ja resurssitehokkaat liiketoimintamallit vauhdittavat vähäpäästöistä kasvua, uusia investointeja ja arvonlisän kasvua eri toimialoilla.
2. Metsäsektori: Siirrytään vaiheittain sekametsiin nykyisin käytettävissä olevilla lajeilla, mikä vähentää myrsky-, tauti- ja tuholaisriskejä jo lähivuosikymmeninä.
3. Ruokasektori: Viljelykiertojen monipuolistaminen, kasvipeitteisyyden lisääminen, uusien ja vanhojen lajikkeiden käyttöön ottaminen sekä peltojen vesienhallinnan parantaminen valuma-aluetasolla.
4. Huoltovarmuus​: Laajennetaan huoltovarmuusjärjestelmä kattamaan kriittiset ilmasto- ja luontoriskit sekä niiden vaikutukset toimitusketjuihin.​
5. Rakennettu ympäristö​: Riskitieto osaksi kaavoitusta ja rakennuslupia. Tulva-, hulevesi- ja hellekartoitukset kuntatasolle​.
6. Demokratia​: Kansalaispaneelit osaksi sopeutumispäätöksentekoa ja niille konkreettista valtaa.
7. Terveys ja hyvinvointi​: Yhdistetään ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja terveyden edistäminen satsaamalla kaupunkivihreään sekä lähiluontoon maankäytön ja lähiympäristön suunnittelussa ja kunnossapidossa. Lisäksi hyödynnetään luonnon terveysvaikutuksia osana sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa.​

Sitra kirittää Suomen uudistumista, edistää hyvinvointia ja vauhdittaa talouden kasvua luonnon kantokyvyn rajoissa. Ennakointikatsauksen tarkoituksena on auttaa päättäjiä tunnistamaan niin riskit kuin mahdollisuudetkin sekä vahvistaa kykyä tehdä sellaisia päätöksiä, joiden ansiosta Suomi on vuonna 2040 nykyistä varautuneempi, sopeutuneempi ja uudistuneempi yhteiskunta.