Hirvikolarit kääntyivät uudelleen kasvuun – vuoden vaarallisin aika alkaa nyt

Hirvikolarit ovat usean vuoden vähenemisen jälkeen uudelleen kasvussa. Hirvikolareja sattui vuonna 2025 Tilastokeskuksen* mukaan yhteensä 1 814. Määrä on kasvanut vuodesta 2023 peräti 20 prosenttia.

Vaarallisin aika on juuri nyt: valtaosa hirvikolareista tapahtuu Ifin vahinkotilastojen mukaan loka–marraskuussa hämärän ja pimeän aikaan. Hirvenmetsästyksen alkaessa eläimet voivat liikkua tavallista enemmän myös päivisin.

– Hirvikolarien lisääntyminen on huolestuttavaa, sillä vakavimmat henkilövahingot sattuvat useimmiten juuri hirvikolareissa. Vaikka peurakolareita tapahtuu moninkertainen määrä, hirven suuri koko tekee törmäyksistä selvästi vaarallisempia, muistuttaa ajoneuvovakuutusten vakuutuspäällikkö Johanna Johansson Ifistä.

Eniten hirvikolareja Mikkelissä, Kouvolassa ja Oulussa

Hirvikolareja sattui Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna eniten Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Hirvikolarit ovat kuitenkin koko maan ilmiö: vuosina 2017–2025 niitä sattui 290 kunnassa Manner-Suomen 292 kunnasta. Ainoastaan Kauniaisista ja Kaskisista ei ole raportoitu yhtään hirvikolaria.

Yksittäisistä kunnista kolaritilastojen kärjessä olivat viime vuonna Mikkeli, Kouvola ja Oulu.

– Erityisesti Mikkeli erottuu toistuvasti hirvikolaritilastoissa. Kaikki kolme kärkikuntaa ovat pinta-alaltaan suuria kuntia, joiden alueella kulkee paljon maanteitä, myös valtateitä, Johansson taustoittaa.

– Hirvikolarit yhdistetään usein juuri valtateihin, mutta noin joka kymmenes kaikista viime vuoden hirvikolareista sattui yksityisellä tiellä. Valtateillä korkeat nopeudet lisäävät riskejä, mutta metsäisillä ja kapeilla teillä näkyvyys voi olla heikko, jolloin hirvi ilmestyy eteen hyvin lyhyellä varoitusajalla, Johansson sanoo.

Auto päätyy hirvikolarissa lähes aina lunastukseen

Hirvikolarin jäljiltä auto päätyy vaurioidensa vuoksi lunastettavaksi lähes aina. Tämä on selvä ero verrattuna törmäyksiin pienempien eläinten, kuten peuran tai kauriin, kanssa. Kauris- ja peurakolareissa auton vauriot rajoittuvat yleensä auton etuosaan.

– Riistakolarien korjauskustannukset ovat kasvaneet. Törmäyskohdan sijainti, auton ikä ja arvo sekä korjattavien osien kalleus vaikuttavat siihen, päädytäänkö vahingon jäljiltä auton lunastukseen. Erityisesti keulavauriot ja uudemman ajoneuvotekniikan rikkoutuminen voivat nostaa korjauskustannuksia huomattavasti, kuvaa Johansson.

Lokakuu on myös villisikakolareiden huippukuukausi

Samaan aikaan kun hirvenmetsästys lisää hirvien liikkumista, alkaa myös villisikojen vilkkain kolarikausi. Villisikakolarit ovat harvinaisia, mutta tyypillisesti vakavia. Suomen villisikakanta on keskittynyt vahvasti Kaakkois-Suomeen. Eniten villisikakolareja sattui Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa.

Villisiat liikkuvat usein useamman eläimen ryhmissä. Nopeutta kannattaakin alentaa heti ensimmäisen villisikahavainnon jälkeen.

– Viime viikkoina on tehty useita havaintoja villisikalaumoista. Jos törmää villisikaan, on hyvä tiedostaa, että loukkaantunut villisika voi olla hengenvaarallinen. Pysy autossa, siirrä auto mahdollisuuksien mukaan turvalliseen paikkaan ja soita hätänumeroon 112, Johansson muistuttaa.

Näin tunnistat hirvikolarin riskipaikan

Riski hirven kohtaamiseen kasvaa eli ajonopeutta kannattaa hiljentää erityisesti, kun

• ajat hämärässä tai pimeällä – suurin riski on tunti auringonlaskun jälkeen
• liikut hirvivaroitusmerkein merkityllä tieosuudella
• lähestyt kohtaa, jossa hirviaita alkaa tai päättyy
• tien varressa näkyy metsästäjiä tai metsästysseurueen ajoneuvoja
• näkyvyys tien pientareille on heikko.

Jos näet yhden hirven, hidasta välittömästi, sillä samalla alueella liikkuu usein useampia eläimiä.

*Lähde: Tilastokeskuksen riistaonnettomuustilastot