VAKEn lastensuojelun päivystystiimi palkittiin sosiaalialan tunnustuksella

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vastaanottaa noin 1700 lastensuojeluilmoitusta kuukausittain. VAKEn työntekijät käsittelevät kaikki ilmoitukset ja arvioivat, millaista tukea ja apua lapsi ja muu perhe tarvitsevat. Lastensuojeluilmoitusta käsiteltäessä otetaan myös huomioon mahdollisuus lapseen kohdistuvaan väkivaltaan. VAKEssa on tehty pitkäjänteistä työtä väkivallan tunnistamisen ja käsittelyn mallin kehittämiseksi, jotta väkivaltatilanteet voidaan tunnistaa entistä paremmin ja jotta työntekijöillämme on käytössään selkeät toimintatavat haastaviin tilanteisiin.

Väkivaltaan puuttuminen vaatii monen toimijan yhteistyötä

”Tiimissä kehittämistyö lähti yhteisestä tuskasta siitä, kuinka vaikeita lasten haastattelut pahoinpitelyepäilyissä ovat ja kuinka haastavasta päätöksenteosta on kyse, kun pitää arvioida, onko lapsen turvallista olla kotona ja mitä vaihtoehtoja tilanteessa olisi käytettävissä” kertoo mallin kehittämisessä mukana ollut johtava sosiaalityöntekijä Hanna Holmberg. Tiimissä tunnistettiin myös, että työtä ei voida tehdä yksin. Kaikkien lapsien kanssa työskentelevien tulisi olla tietoisia lapsiin kohdistuvan väkivallan mahdollisuudesta ja tuntea ilmiötä sekä lastensuojelun toimintaa. Mallia kehitettäessä on tehty yhteistyötä muun muassa neuvolan, poliisin, päiväkotien sekä koulujen henkilöstön kanssa. Kehitystyön aikana on koulutettu yli 60 varhaiskasvatusyksikköä, laadittu poliisille yli 750 taustatietoyhteenvetoa ja koulutettu eri toimijoita lastensuojelun työstä.

Kehittämistyö näkyy arjessa

Mallin kehittämisessä on hyödynnetty vuosina 2024–2026 toimineen Barnahus-hankkeen työtä ja viety sen oppeja eteenpäin käytännön työhön. Mallin avulla voidaan entistä paremmin tunnistaa väkivallan kohteeksi joutuneita lapsia sekä lisätä heidän turvallisuuttaan koko tilanteen selvittämisen aikana. Huolellisella riskien arvioinnilla ja selvitystyöllä varmistetaan se, että lapsi ja perhe saavat tarvitsemansa   Yhteisiin rakenteisiin perustuva monen toimijan yhteistyömalli vähentää myös lapsen tarvetta kerrata tapahtumia usealle eri ammattilaiselle.

Malli helpottaa myös eri alojen ammattilaisten työtaakkaa. ”Lapsen pahoinpitelyepäilyt herättävät aikuisissa usein paljon tunteita, joten aiheen käsittely vaatii useiden asioiden huomioimista samanaikaisesti” Holmberg toteaa. Kun työntekijöillä on tukenaan selkeä toimintamalli, perehdytystä ja mahdollisuus valmistautua haastaviin tilanteisiin, tunteita herättävissäkin tilanteissa on helpompi toimia rakentavasti. ”Yksi konkreettinen esimerkki valmistautumisesta pahoinpitelyepäilyn selvittämiseen on erilaisten vaihtoehtoisten hypoteesien laatiminen ennen lapsen tai nuoren tapaamista” Holmberg avaa kehittämistyön tuloksia.

Vantaalla ja Keravalla huolen lapsesta tai nuoresta voi ilmoittaa  Maisa-verkkopalvelussa tai soittamalla lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystykseen numeroon 09 4191 5500 maanantaista perjantaihin kello 8–15 ja muina aikoina sosiaali- ja kriisipäivystykseen numeroon 09 4191 5800.