Nämä taidot korostuvat nyt työelämässä – yli puolet on jättänyt hakematta työtä, jonka uskoo osaavansa

Duunitorin tuoreen työnhakututkimuksen vastaajilta kysyttiin, miten tärkeitä eri työelämän taidot ovat heidän mielestään roolista riippumatta. He valitsivat nämä taidot useimmin ehdottomiksi perustaidoiksi:

1. Ajan- ja työnhallinta, esimerkiksi aikataulujen noudattaminen (71 %)

2. Tiimityötaidot ja yhteistyöhalukkuus (54 %)

3. Palautteen vastaanottaminen ja siitä oppiminen (53 %)

4. Ongelmanratkaisukyky ja itsenäinen tiedonhaku (50 %)

5. Tunneäly ja muiden huomioiminen työyhteisössä (47 %)

Työnantajien toiveissa taas nousevat osin samat ja osin erilaiset taidot. Duunitori analysoi viimeisen vuoden ajalta lähes 2 000 työpaikkailmoitusta 30 eri alalta. Niissä toivottiin toimialarajat ylittävistä taidoista useimmin näitä:

1. Oma-aloitteisuus (45 %)

2. Yhteistyö- ja tiimityötaidot (38 %)

3. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot (36 %)

4. Itsenäinen työskentely (32 %)

5. Oppimishalukkuus (25 %)

”On mielenkiintoista, miten paljon osaajat painottavat ajanhallintaa, joka ei taas nouse työpaikkailmoitusten toivelistoilla”, kommentoi Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto.

”Työnantajan on tärkeää miettiä, miltä taidot oikeasti näyttävät kussakin työtehtävässä ja miten niitä arvioidaan rekrytoinnissa ja itse työssä. Muuten arvio perustuu helposti epämääräisiin mielikuviin.”

Tutkinto ja kokemusvuodet eivät kerro koko totuutta

• 56 prosenttia työnhakututkimuksen vastaajista on jättänyt hakematta työtä, koska jokin muodollinen vaatimus ei täyttynyt, vaikka he arvioivat osaavansa työn.

• Muodollinen vaatimus voi olla esimerkiksi tietty tutkinto tai kokemusvuosina ilmaistu työhistoria.

• 58 prosenttia arvioi tutkintonsa kuvaavan hyvin osaamistaan ammattilaisena. Yli kolmannes (37 prosenttia) kokee, että tutkinto kuvaa osaamista vain jossain määrin tai huonosti.

• Peräti 87 prosenttia toivoo, että rekrytoinnissa huomioitaisiin paremmin hakijan potentiaali eikä keskityttäisi vain tutkintoihin ja valmiiseen osaamiseen.

”Tutkinto kertoo, mitä ihminen osasi valmistuessaan. Kokemusvuodet kertovat, kuinka kauan hän on ollut työssä. Kumpikaan ei kerro suoraan, mitä hän osaa nyt tai mitä hän pystyisi oppimaan. Vaatimus vaikkapa viiden vuoden kokemuksesta voi pahimmillaan karsia juuri ne, jotka oppisivat tehtävän nopeimmin”, Vaisto sanoo.

”Tämä saa miettimään, kuinka paljon osaamista jää näkemättä jo ennen kuin rekrytointi edes alkaa.”

Suomalaiset uskovat tutkintoihin

Yksi tapa vähentää muodollisten vaatimusten painoarvoa ja havaita potentiaali on taitopohjainen rekrytointi. Sen tavoitteena on tunnistaa osaaminen riippumatta siitä, missä ja miten se on hankittu. Taitopohjaisuus ei tarkoita vain osaamisen tunnistamista, vaan myös sen kehittämistä työyhteisössä.

Kyseessä on nouseva trendi maailmalla. Esimerkiksi talousjärjestö OECD nosti esiin viime vuoden raportissaan, että taitopohjaisuus voi parantaa osaamisen ja työpaikkojen kohtaamista.

Suomessa taitopohjaisuus on vielä lapsenkengissä. Duunitorin työnantajatutkimuksessa valtaosa (69 %) rekrytoinnin ammattilaisista kertoi  taitopohjaisen rekrytoinnin näkyvän työssään ainakin jonkin verran, mutta harvalla se on keskiössä. Vain 7 prosenttia kertoi taitopohjaisen arvioinnin olevan keskeinen osa oman organisaation rekrytointia.

”Ymmärrän hyvin, miksi muutos tapahtuu hitaasti. Tutkinto on helppo ja turvalliselta tuntuva tapa rajata hakijoita, kun taas taitojen määrittely, arviointi ja kehittäminen vaativat työtä. Suomessa tutkinnoilla on lisäksi erityisen vahva asema. Luotamme koulutusjärjestelmäämme, ja monilla aloilla kelpoisuusvaatimuksista on säädetty laissa”, Vaisto sanoo.

Hän uskoo, että tutkinto on tulevaisuudessakin tärkeä, mutta yhä useammin yksi näyttö muiden joukossa.

Potentiaalin perusteella palkkaaminen edellyttää kuitenkin, että voi oppia työssä, hän lisää. Työnhakututkimuksen vastaajista vain 37 prosenttia kokee saaneensa hyvin aikaa ja resursseja osaamisensa kehittämiseen työajalla. Lähes joka kolmas (30 %) kokee mahdollisuudet vähäisiksi tai olemattomiksi.

Liian kapea katse voi pahentaa osaajapulaa

Duunitorin rekrytointitutkimuksessa 48 prosenttia työnantajien edustajista piti erityisosaajien rekrytointia vaikeana.

”Kun erityisosaajista käy kova kilpailu, työnantajalla ei ole varaa katsoa osaamista liian kapeasti. Seuraava huippuosaaja ei välttämättä löydy tutulla ammattinimikkeellä tai juuri oikeanlaisella työhistorialla”, Vaisto sanoo.

”Hakijan näkökulmasta kyse on siitä, tuleeko osaaminen näkyviin. Työurat pitenevät, moni vaihtaa alaa kesken uran ja osaamista kertyy muutenkin kuin kouluttautumalla, joten pelkkä tutkinto kertoo osaamisesta yhä vähemmän. Moni töissä kertynyt taito on myös hyödyllinen aivan toisella alalla.”

Yksi rekrytointia haastava muutosvoima on myös tekoäly.

”Kun yhä useampi hakija käyttää tekoälyä työnhaun apuna, hakemusten määrä kasvaa ja niistä tulee geneerisempiä ja tasalaatuisempia. Siksi perinteinen CV ja hakemuskirje eivät välttämättä ole enää paras tapa arvioida soveltuvuutta työhön.”

Lue tuoreet tutkimustulokset tekoälyn käytöstä työnhaussa.

Hakijat karsastavat turhan työlästä työnhakua

• Tärkeimpiä tapoja testata osaamista rekrytointiprosessissa ovat Duunitorin tutkimukseen vastanneiden työnantajien mukaan työnäytteet ja tehtävät.

• 26 prosentilta työnhakututkimuksen vastaajista oli pyydetty työnäytteitä tai ennakkotehtäviä osana rekrytointiprosessia.

• 41 prosenttia tekisi mielellään ennakkotehtävän, jos se liittyy haettavaan työhön. 24 prosenttia pitää ennakkotehtäviä usein liian työläinä tai turhina, ja 11 prosenttia tekisi niitä vain korvausta vastaan.

• Lähes puolet (45 %) työnhakututkimuksen vastaajista osallistuisi mieluiten perinteiseen rekrytointiprosessiin. Osaamisen näyttöön perustuvan prosessin valitsisi 29 prosenttia.

”Ihmiset haluavat tulla nähdyiksi, mutta eivät halua raskaampaa hakuprosessia. Se on mielestäni aivan kohtuullinen toive, joka asettaa taitopohjaisuudelle tärkeän reunaehdon”, Vaisto sanoo.

”On tärkeää, ettei hakijalle siirry liikaa työtä. Liian työläät tehtävät voivat karkottaa juuri niitä kysyttyjä osaajia, jotka työnantajat haluavat tavoittaa.”

Kaipaatko lisätietoa?

Lue koko Taitopohjainen rekrytointi Suomessa -tutkimusraportti ja muut uusimmat raporttimme.

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä!

Työnhaku Suomessa -tutkimus on osa Duunitorin Kansallista rekrytointitutkimusta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa 3.7.–12.8.2026 Duunitorin sivustolla ja Taloustutkimuksen verkkopaneelissa, ja siihen vastasi 3 007 suomalaista. Tulokset on painotettu valtakunnallisesti iän, sukupuolen ja alueen mukaan.

Duunitorin Kansallisen rekrytointitutkimuksen 2026 työnantajille suunnattu kysely toteutettiin Taloustutkimuksen verkkopaneelissa ja Duunitorin kyselylinkin kautta 12.1.–13.2.2026. Vastaajia oli yhteensä 360. Vastaajat edustivat rekrytointia, henkilöstöjohtoa, liiketoimintajohtoa, viestintää ja rekrytointiin osallistuvia esihenkilöitä.

Työpaikkailmoitusten analyysi perustuu 1 948 suomenkieliseen ilmoitukseen, jotka on julkaistu Duunitorilla viimeisen vuoden aikana 30 eri toimialalta. Kukin taito on yhdistetty useista erilaisista ilmauksista, joilla taitoa on kuvattu.