Hyvä kevätviljasato ei pelastanut tilojen taloutta – joka kolmas viljelijä harkitsee lopettamista

Kevätviljojen sato yllätti myönteisesti. Lähes neljä viidestä vastaajasta (79 %) arvioi kevätviljasadon vähintään tavanomaiseksi, ja sato-odote nousi kesäkuun 89 prosentista syyskuun 102 prosenttiin keskimääräisestä vuodesta. Myös perunan ja nurmen sadot arvioitiin useimmiten tavanomaisiksi.

Syysviljoilla ja öljykasveilla vuosi oli heikompi. Vain noin puolet vastaajista arvioi niiden sadon tavanomaiseksi. Yleisin syy heikompaan satoon olivat liialliset sateet ja märkyys, jotka mainitsi yli puolet (56,6 %) vastaajista. Satakunnassa osuus oli 62 prosenttia.

• Pelloilta saatiin tänä vuonna monin paikoin kelvollinen sato, mutta se ei riitä paikkaamaan kannattavuutta. Kun yli puolet tiloista kertoo taloutensa heikentyneen hyvästä sadosta huolimatta, ongelma ei ole pellolla vaan käsistä karanneissa kustannuksissa, sanoo MTK:n asiantuntija Helka Hypén.

Kustannukset karkaavat, investoinnit jäissä

Puolet vastaajista (50,4 %) kertoi vaikeuksista tuotantopanosten hankinnassa. Avovastauksissa korostuivat lannoitteiden, polttoaineiden ja rehujen korkeat hinnat sekä heikentynyt maksuvalmius. Osa viljelijöistä kertoi lykkäävänsä hankintoja, kunnes kassatilanne sen sallii.

Heikko kannattavuus jarruttaa myös investointeja. Vain noin kaksi viidestä tilasta (39,5 %) suunnittelee tuotantoon liittyviä investointeja vuosille 2027–2030. Joka kuudes tila (16,8 %) on jäädyttänyt investointinsa, ja lähes joka kymmenes (9,8 %) on luopunut niistä kokonaan. Kannattavuuden heikkeneminen oli merkittävin investointeihin vaikuttanut tekijä lähes puolella vastaajista (48,6 %).

Lisäksi kaksi viidestä vastaajasta (40 %) ei pidä nykyisiä hinta- ja sääriskien hallintakeinoja riittävinä. Viljelijät toivovat käytännöllisiä, kohtuuhintaisia ja hallinnollisesti kevyitä välineitä.

• Riskienhallinnan keinoja on olemassa, mutta niitä käytetään vähän. Esimerkiksi viljan hintakiinnityksiä tehdään vain noin 5 prosentille sadosta, ja satovakuutuksen oli ottanut vain kourallinen vastaajista. Keinojen pitää olla sellaisia, että niitä on helppo ja kannattavaa käyttää, toteaa MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.

Viljatiloilla kaksi viidestä harkitsee lopettamista

Joka kolmas vastaaja (34,2 %) harkitsee tilanpidon lopettamista seuraavan viiden vuoden aikana. Vilja-, öljy- ja valkuaiskasvitiloilla lopettamista harkitsee kaksi viidestä. Lopettamista harkitsevista 47 prosenttia aikoo vuokrata peltonsa, ja 26 prosentilla on tilalle jatkaja omasta suvusta.

Myös maitotiloilla suunta on huonompaan. Maitotiloista 54 prosenttia kertoi taloutensa heikentyneen, ja huoliksi nousivat erityisesti maidon hinnan lasku sekä polttoaine- ja panoskustannusten nousu.

Rikkakananhirssihavaintoja aiempaa harvemmin

Rikkakananhirssiä kertoi havainneensa vuoden 2026 aikana 19,5 prosenttia vastaajista. Edellisvuonna osuus oli 26 prosenttia ja vuonna 2024 43 prosenttia. Viljelijät toivovat edelleen tehokkaampia torjuntakeinoja ja selkeää ohjeistusta leviämisen rajoittamiseksi.

---

Kasvukausikysely on MTK:n ja SLC:n jäsenille suunnatun kaksiosaisen kyselysarjan toinen osa. Anonyymiin verkkokyselyyn 10.–27.9.2026 vastasi yhteensä 1 013 maanviljelijää. Vastaajista 59 prosenttia oli vilja-, öljy- ja valkuaiskasvitiloja.

Lisätietoja:
Johan Åberg, maatalousjohtaja, MTK, 040 523 3864 johan.aberg@mtk.fi
Helka Hypén, asiantuntija, MTK, 050 355 9269, helka.hypen@mtk.fi