Mika Maliranta selvittämään tekoälyn vaikutuksia työelämään ja työmarkkinoihin
20.10.2026 12:48:42 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta on nimetty selvityshenkilöksi arvioimaan tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Työministeri Matias Marttinen on nimennyt selvityshenkilöiksi lisäksi Maija Hovilan ja Teemu Roosin. Selvityksen tavoitteena on esittää johtopäätökset ja toimenpidesuositukset siitä, miten Suomi voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet ja tukea ihmisiä ja työpaikkoja muutokseen sopeutumisessa.

”Tekoälystä puhutaan usein joko uhkana työpaikoille tai tuottavuusihmeenä. Kumpikaan kuva ei riitä. Uuden teknologian hyödyt näkyvät tuottavuudessa viiveellä ja vasta, kun työtehtävät, osaaminen ja yritysrakenteet ovat ehtineet uudistua. Talouspolitiikan testi on siinä, erotetaanko muutoksen ohimenevä häiriö sen pysyvästä suunnasta ja tuetaanko ihmisten ja työpaikkojen siirtymiä niin, että hyödyt jakautuvat laajasti”, Mika Maliranta sanoo.
Selvityshenkilöiden toimikausi alkaa lokakuussa 2026 ja päättyy helmikuussa 2027. Selvitystyötä tukee työ- ja elinkeinoministeriön asettama sihteeristö.
Tekoälyn nopea kehitys ja käyttöönotto muuttavat työn tekemisen tapoja, työn organisointia ja työmarkkinoiden toimintaa. Tekoäly voi muun muassa automatisoida yksittäisiä työtehtäviä, muuttaa ammattien sisältöjä sekä synnyttää uusia liiketoimintamalleja, tuotteita ja palveluja. Vaikutukset eivät kuitenkaan kohdistu kaikkiin toimialoihin, ammattiryhmiin ja työntekijöihin samalla tavalla, vaan muutoksen voimakkuus ja ajoittuminen vaihtelevat.
Tekoälyyn liittyy huomattavia mahdollisuuksia mutta myös riskejä. Se voi vahvistaa tuottavuuden kasvua, parantaa työn laatua, tukea innovaatioita ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua. Toisaalta tekoäly voi lisätä työmarkkinoiden polarisaatiota, muuttaa osaamistarpeita sekä lisätä epävarmuutta niissä tehtävissä, joissa automatisoitavien työtehtävien osuus on suuri.
Mahdollisuuksien hyödyntäminen ja muutokseen sopeutuminen edellyttävät ennakoivaa politiikkaa, osaamisen kehittämistä ja toimivia työmarkkinoita. Lisäksi tarvitaan tietoa muutoksen vaikutuksista eri väestöryhmiin ja toimialoihin.
Selvitys tuottaa kokonaisarvion ja toimenpidesuositukset
Tekoälyä hyödynnetään laajasti työelämässä, mutta käyttöönotossa on edelleen merkittäviä eroja toimialojen, työpaikkojen ja työntekijöiden välillä. Selvityksessä tarkastellaan vaikutuksia työn kysyntään ja tarjontaan, työvoiman osaamistarpeisiin, työn tuottavuuteen ja laatuun sekä työmarkkinoiden toimintaan.
Selvityksessä muodostetaan kokonaisarvio tekoälyn vaikutuksista suomalaiseen työelämään, työmarkkinoihin ja osaamistarpeisiin. Arvion pohjalta laaditaan konkreettiset johtopäätökset ja toimenpidesuositukset, joilla voidaan vahvistaa tekoälyn myönteisiä vaikutuksia sekä ehkäistä tai lieventää mahdollisia haitallisia vaikutuksia.
Suositusten keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä tuottavuuden, kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Toimenpiteillä tulee varmistaa työvoiman riittävä osaaminen ja sopeutumiskyky muutoksessa sekä tukea työntekijöiden siirtymiä muuttuviin työtehtäviin ja ammatteihin.
Selvityshenkilöiden tehtävät ja raportti
Selvityshenkilöiden tehtävänä on
-
kartoittaa tekoälyn keskeisimpiä vaikutuksia työtehtäviin, toimiala- ja ammattirakenteeseen, työn laatuun ja tuottavuuteen, työvoiman kysyntään ja osaamistarpeisiin Suomessa
-
koota keskeiset kansainväliset ja kotimaiset tutkimus-, ennakointi- ja selvitystulokset tekoälyn työelämä- ja työmarkkinavaikutuksista
-
arvioida, miten työelämän osaamisvaatimukset ja -tarpeet sekä arvonluonti muuttuvat tekoälyn myötä
-
tunnistaa mahdolliset sääntelyyn ja ohjelmatyöhön sekä työmarkkinoiden toimintaan ja julkisiin palveluihin liittyvät kehittämistarpeet.
Selvitystyön tuloksena valmistuu raportti, joka sisältää
-
arvion tekoälyn keskeisistä vaikutuksista Suomen työelämään ja työmarkkinoihin
-
tunnistetut Suomen kansalliset vahvuudet, mahdollisuudet ja riskit
-
selvitykseen perustuvat toimenpidesuositukset.
Raportin on määrä valmistua helmikuun 2027 loppuun mennessä.
Selvitystyötä tukee ministeriöiden yhteinen sihteeristö
Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut selvityksen toteuttamista tukevan sihteeristön. Siinä ovat edustettuina
-
työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyys ja toimivat markkinat -osasto
-
työ- ja elinkeinoministeriön Alueet ja kasvupalvelut -osasto
-
valtiovarainministeriö
-
opetus- ja kulttuuriministeriö.
Asiasta tiedotti Valtioneuvoston kanslia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Granulariteetti ja talous20.10.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Yhden suuryrityksen menestys tai vastoinkäyminen voi heilauttaa koko kansantaloutta. Tätä ilmiötä kutsutaan granulariteetiksi, ja Suomessa sen merkitys tunnetaan hyvin. Mitä yrityksiin keskittyvä taloudellinen painoarvo tarkoittaa suhdannevaihteluille ja millaista harkintaa se edellyttää talouspolitiikalta, kysyy Paolo Fornaro Labore-blogissaan.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Voiko opettajiin luottaa?15.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Peruskoulun päättöarvosanat vaikuttavat nuorten jatko-opintomahdollisuuksiin, mutta samasta osaamisesta voi saada eri kouluissa eri arvosanan. Suomessa ratkaisua haetaan arviointikriteerien tarkentamisesta, muissa Pohjoismaissa myös ulkoisista kokeista. Mitä tutkimus kertoo keinoista turvata arvioinnin yhdenvertaisuus?
Palkkaero ei kavennu yksin työpaikoilla – ratkaisut löytyvät työurien rakenteista ja hoivavastuun jaosta14.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen edellyttää nykyistä vaikuttavampia ja paremmin kohdennettuja toimia. Tuoreen policy briefin mukaan samapalkkaisuustyössä on siirryttävä laajoista toimenpidelistoista tutkimusnäyttöön perustuviin, arvioitaviin toimiin, jotka puuttuvat työurien rakenteisiin, ammattien segregaatioon ja hoivavastuun jakautumiseen.
Talous & Yhteiskunta 3/2026 | Sukupolvet9.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yhteiskunta voi näyttää eri sukupolville hyvin erilaiselta. Millaista eri aikoina on ollut esimerkiksi astua työelämään taantumassa?
Luova tuho on kannatellut Suomen kilpailukykyä – tutkijan mukaan neuvotteluosapuolten yhteinen tilannekuva kasvattaisi jaettavaa kakkua8.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Laboren tutkijoiden Paolo Fornaron ja Mika Malirannan tutkimus osoittaa, että yritys- ja työpaikkarakenteiden uudistuminen eli luova tuho on vahvistanut Suomen yrityssektorin kustannuskilpailukykyä keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa vuosina 1995–2024. Vaikutus on voimistunut finanssikriisin jälkeen: vuoden 2008 jälkeen yrityssektorin työn tuottavuuden kasvu – kustannuskilpailukyvyn keskeinen tukijalka – on ollut kokonaan luovan tuhon varassa. Tärkein mekanismi on työvoiman siirtyminen heikon tuottavuuden ja kannattavuuden yrityksistä korkean tuottavuuden yrityksiin. Rinnakkaisartikkelissaan Maliranta katsoo, että palkkamaltti korjaa vaurioita, mutta kestävä kilpailukyky rakentuu tuottavuudesta ja toimivista työmarkkinainstituutioista, ja ehdottaa neuvotteluosapuolten tietokuilun kaventamista Ruotsin mallin mukaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme