Talous & Yhteiskunta 3/2026 | Sukupolvet

Lokakuun Talous & Yhteiskunta -lehden  teemana on sukupolvet. Lehden kansijutussa toimittaja Terhi Hautamäki selvittää, millaista työelämään on astua, kun talous voi huonosti. Nykynuorille tuntuu olevan luvassa vain niukkuutta, eikä edes kesätyöpaikkoja tunnu riittävän. Mitä se lupaa heidän tulevaisuudelleen, entä miten on käynyt aiempien taantumien aikana työuraansa aloitelleille? 

Taantumat eivät vaikuta aina samalla tavalla. Ne myös kohtelevat väestöryhmiä eri tavoin. Finanssikriisi koetteli eniten miesvaltaisia teollisuusaloja. Viime vuonna taas nuorten naisten työttömyys ohitti ensi kertaa nuorten miesten työttömyyden sitten vuo­den 2009, syynä etenkin työpaikkojen vähenemi­nen sosiaali- ja terveysaloilla. Viime vuosina korkeakoulutetut ovat olleet tavallista kovemmassa paikassa. 

”Korkeakoulutettujen työttömyys ei ole koskaan noussut näin paljon näin pienessä matalasuhdanteessa, kun taloudessa oli nollakasvua, ei sentään negatiivista kasvua. Ennen se on reagoinut viimeisenä, jos ollenkaan”, sanoo ekonomisti Elina Pylkkänen. 

Huolenaiheena monella on myös tekoäly. Yhdysvalloista on saatu jo vuonna 2022 merkkejä, että tekoälylle altistuvissa ammateissa nuorten työllisyys on laskenut. Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole ainakaan vielä näyttänyt yhtä synkältä. 

Työ on joka tapauksessa edelleen nuorille tärkeää, ei vain talouden vaan myös identiteetin ja osallisuuden takia, sanoo sosiaalityön yliopisto-opettaja ja tutkija Frida Westerback. Siitä huolimatta nuoruuteen pitäisi kuulua muutakin, hän ajattelee: 

”Olisiko nuoruudessa tilaa myös suunnan et­simiselle, pysähtymiselle ja hidastamiselle, ja voi­sivatko nämä olla sosiaalisesti hyväksytty osa elä­mänkulkua?” 

Lehden muissa artikkeleissa käsitellään mm. eliniän pitenemistä, nuorten työntekijöiden palkkapolkuja ja perhevapaiden vaikutusta työuriin: 

1) Suomi on siirtymässä pitkäikäisyyden yhteiskuntaan. Sen seurauksia tarkastellaan yleensä eläkkeiden, hoivapalvelujen ja julkisen talouden näkökulmasta. Vähemmäl­le huomiolle jää se, että pitkäikäisyys muuttaa myös sukupolvien välisiä suhteita ja lisää aikaa, jonka eri sukupolvet viettävät yhdessä, kirjoittaa gerontologian professori Anu Siren Tampereen yliopistosta. 
Suomi on siirtymässä pitkäikäisyyden yhteiskuntaan

2) Eriarvoisuuden tutkimus on edennyt viime vuosikymmeninä harppauksin, kiitos uusien menetelmien ja rekisteriaineistojen. Kaikkiin kysymyksiin tutkijoilla ei silti vieläkään ole vastausta, ja se on paras myöntää suoraan. Epätarkka ja epävarma tietokin on parempi pohja poliittiselle päätöksenteolle kuin tarkka mutta harhainen, toteaa kirjoituksessaan VTT, ekonomisti Arttu Kauhanen talouspolitiikan arviointineuvoston sihteeristöstä. 
Voiko eriarvoisuutta edes tutkia?

3) Nuorten matala lähtöpalkka ei merkitse heikkoa elinkaarinäkymää: uran alkuvai­heessa palkat kasvavat keskimäärin muita nopeammin, mutta kehitys on samalla hajanaisempaa. Jo samassa tehtävässä jatkavat nuoret saavat usein yleistä palk­kalinjaa suurempia korotuksia palkkaliukumien muodossa, kun taas palkkamuutos­ten alalaidassa sopimuskorotukset muodostavat monille tärkeän perustan palkka­kehitykselle, kirjoittavat johtava tutkija Paolo Fornaro ja professori, johtaja Mika Maliranta Laboresta. 
Nuorten palkkapolut ja yritysten uudistuminen

4) Miesten ja naisten urat jatkuvat perhevapaiden jälkeen eri tavalla, mutta naisetkaan eivät ole yhtenäinen joukko. Tärkeää ei ole ainoastaan se, miten nopeasti vanhem­mat työelämään palaavat, vaan myös se, päätyvätkö he osa- vai kokoaikatyöhön ja miten pysyviksi heidän työsuhteensa perhevapaan jälkeisinä vuosina osoittautuvat, kirjoittavat tutkija Elli Hartikainen, johtava tutkija Taina Leinonen, tutkija Elina Ahola ja tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitokselta. 
Minne perhevapaan jälkeiset työmarkkinapolut vievät? 

5) Digitaaliset alustat ovat luoneet uusia tapoja yhdistää palkkatyötä, yrittäjyyttä ja mui­ta toimeentulon lähteitä, mutta samalla ne ovat nostaneet esiin kysymyksiä työnteki­jöiden asemasta, sosiaaliturvasta ja työehdoista. Mitä alustatyö Suomessa on, ketkä sitä tekevät ja millainen rooli sillä on tekijöidensä toimeentulossa ja työllisyydessä? kysyvät artikkelissaan johtava tutkija Merja Kauhanen Laboresta sekä erikoistutkijat Aart-Jan Riekhoff ja Susanna Sten-Gahmberg Eläketurvakeskuksesta.
Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä

Uudella Päätös-palstalla selvitetään, miten syntyi päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä ja miltä se näyttää viisi vuotta lain voimaan astumisen jälkeen. Kolumnisteina lehdessä esiintyvät Terhi Koulumies ja Heikki Pursiainen. 

Talous & Yhteiskunta 3/2026 ilmestyy 9.10.