Ministeriön datakeskusten takia sorvaama lakimuutos uhkaa lisätä fossiilisen energian rakentamista
12.10.2026 07:57:00 EEST | Greenpeace | Tiedote
Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan sähkömarkkinalain muutosta, joka muuttaisi suurten datakeskusten ja sähkövarastojen liittymistä sähköverkkoon. Greenpeace on jättänyt lakimuutosehdotuksesta lausunnon, jossa todetaan, että sen joustositoumusta koskevaan kohtaan sisältyy merkittävä riski uuden fossiilisen energian tuotannon rakentamisesta.

“Lakiesitys olisi tässä muodossa toteutuessaan vakava takaisku Suomen sähköntuotannon puhtaudelle, sillä maakaasua tai muuta fossiilista energiaa ei ole rajattu luonnoksesta pois. Datakeskusten valtavaa sähköntarvetta tai sen joustoja ei pidä perustaa fossiiliselle energialle – tämä olisi täydessä ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa”, Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen kommentoi.
Muutos lisäisi sähkömarkkinalakiin etusijamenettelyn, joka ratkaisisi, missä järjestyksessä hankkeet pääsevät liittymään sähköverkkoon, kun kapasiteetti ei riitä kaikille.
Tarjouspyynnöt sijoitettaisiin neljään etusijaryhmään liittymän tehon ja käyttötarkoituksen perusteella. Käytännössä lakiluonnokseen sisältyvä joustositoumus tarkoittaa, että suurten sähkönkäyttäjien, kuten datakeskusten, olisi mahdollista parantaa asemiaan tarjouskilpailussa sitoutumalla kattamaan osan sähkönkulutuksestaan uudella sähköntuotannolla. Muutosesitys hyväksyy joustositoumuksen uudeksi sähköntuotannoksi myös fossiilisen energian.
Lakimuutokseen sisältyvä joustositoumus loisi näin datakeskushankkeille kannustimen rakentaa keskusten yhteyteen maakaasuvoimaloita, joilla ne voisivat täyttää lain vaatimukset keskeytyksittä käytettävissä olevasta tuotantokapasiteetista.
Lakiluonnoksen joustositoumuksessa ei toteudu teknologianeutraalius, sillä akut eivät vaikuta kelpaavan joustoiksi. Sitoumus edellyttää kykyä tuottaa sähköä keskeytyksettä, eikä akkuvarasto todennäköisesti täyttäisi tätä vaatimusta. Myöskään sähkönkulutuksen vähentäminen ei luonnoksen mukaan kelpaa, sillä kulutusjoustolla tarkoitetaan luonnoksessa datakeskuksen oman voimalan tehon nostamista. Sen sijaan kaasuverkon ministeriö mainitsee perusteluissa mahdollisuutena.
“Lakiluonnos sulkee puhtaat joustoratkaisut ulos ja kutsuu kaasuvoimalat sisään. Suomi on datakeskusten suhteen tienristeyksessä. Nyt on tärkeää tehdä periaatteellinen linjaus, että datakeskusbuumi ei johda fossiilisen tuotannon lisäämiseen”, Sipiläinen sanoo.
Greenpeace toteaa lausunnossaan, että uutta fossiilista sähköntuotantokapasiteettia ei tulisi hyväksyä joustositoumuksen täyttämiseksi. Joustositoumus tulee ensisijaisesti täyttää kulutusjoustolla, sähkövarastoilla kuten akuilla, ja uusiutuvaan energiaan perustuvilla ratkaisuilla. Fossiilinen tuotanto voisi olla hyväksyttävää vain viimeisenä vaihtoehtona ja silloinkin ainoastaan varavoimana. Lisäksi esityksen ympäristö- ja ilmastovaikutusten arviointia on täydennettävä ennen esityksen etenemistä eduskuntaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Touko SipiläinenGreenpeacen Suomen maajohtaja
- Greenpeacen toiminta
- ilmasto ja ilmastopolitiikka
- metsät ja metsäpolitiikka
Jehki HärkönenVanhempi ilmasto- ja luontoasiantuntija
- ilmastopolitiikka
- metsäpolitiikka
Juuso JanhunenTiedottaja
Puh:040 482 55 41juuso.janhunen@greenpeace.orgLiitteet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Greenpeace
Tuhannet marssivat Viiankiaavan suojelualueen puolesta eri puolilla Suomea – ”Hallituksen on asetettava luonto kaivosyhtiöiden edun edelle”.26.9.2026 15:45:10 EEST | Tiedote
Pelastetaan Viiankiaapa -mielenosoitukset keräsivät lauantaina 26. syyskuuta väkeä useille paikkakunnille puolustamaan kansainvälisesti arvokasta Viiankiaavan luonnonsuojelualuetta. Helsingissä marssille osallistui arviolta 3500 ihmistä. Mielenosoittajien selkeä viesti on, että eduskunnan on torjuttava AA Sakatti Miningin kaivoshanke eikä hallitus saa myöntää sille poikkeusta Natura 2000 -suojelusta. Mielenosoituksia järjestettiin Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa, Sodankylässä ja Rovaniemellä.
Viiankiaavan suojelualueen puolesta osoitetaan mieltä eri puolilla Suomea lauantaina 26.9. – hallitusta vaaditaan torjumaan Sakatti Miningin kaivoshanke24.9.2026 09:38:07 EEST | Tiedote
Pelastetaan Viiankiaapa -mielenosoitukset kokoontuvat eri puolilla Suomea lauantaina 26. syyskuuta. Mielenosoituksissa vaaditaan eduskuntaa torjumaan Sakatti Miningin kaivoshanke ja hallitusta olemaan myöntämättä Sakatille poikkeusta Natura 2000 -suojelusta. Kaivoshanke uhkaa Viiankiaavan kansainvälisesti arvokasta luonnonsuojelualuetta Sodankylässä. Mielenosoituksia järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Joensuussa, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Niistä odotetaan syksyn merkittävintä kannanottoa suomalaisen luonnonsuojelun puolesta.
UPM kärähti jälleen: avohakkasi luonnonmetsän Saimaan rannalla9.9.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Metsäyhtiö UPM avohakkasi heinäkuussa 2026 Puumalan Pajukaarteen luonnonmetsässä Saimaan rannalla. Hakkuissa hävitettiin luonnontilaisen kaltaista yli 100-vuotiasta vanhaa rantametsää. Osa avohakkuusta tehtiin suojelualueella.
Greenpeace ennallistamissuunnitelmasta: Taloushyötyjä ei ole selvitetty, metsistä neuvotellaan piilossa27.8.2026 16:09:41 EEST | Tiedote
Greenpeacen mukaan ennallistamistoimet luovat luontohyötyjen lisäksi taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä harvaan asutuille seuduille. Kustannuskeskeisyys ja taloudellisten hyötyjen selvittämättä jättäminen viittaavat siihen, että valmistelun tavoitteena on ollut heikentää julkista tukea ennallistamiselle.
Raportti: Maailman rikkaimmalla 0,01 prosentilla arviolta lähes biljoonan dollarin vuotuinen ilmastovelka11.6.2026 12:14:07 EEST | Tiedote
Nairobi/Bonn, 10. kesäkuuta 2026 – Erittäin pienen upporikkaiden joukon toiminta kytkeytyy suhteettoman suureen ilmastohaittaan. Ilmiötä paisuttavat omistukset ja sijoitukset runsaasti päästöjä tuottavaan toimintaan sekä hiili-intensiivinen elämäntapa, paljastaa Greenpeacen tuore kansainvälinen raportti. Vuonna 2022 maailman rikkaimman 0,01 prosentin sijoitukset kytkeytyivät arviolta 992 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiseen summaan, jota raportti kuvailee ilmastovelaksi. Tämä tarkoittaa rahaksi muutettuja ilmastovahinkoja, jotka johtuvat päästöistä, jotka ylittävät oikeudenmukaisen osuuden Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C:n polun mukaisesta jäljellä olevasta hiilibudjetista. Vertailun vuoksi raportti arvioi maailman rikkaimman 0,01 prosentin kulutukseen perustuvan ilmastovelan olleen 405 miljardia dollaria vuonna 2022.[1]
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme