Vihreiden Virta: Orpon viisi prosenttia on osalle suomalaisista paljon enemmän

Virta kommentoi pääministeri Petteri Orpon politiikan toimittajien haastattelua.

– Pääministeri totesi, että kokoomuksen ensi kaudelle esittämä viiden prosentin leikkaus julkisista menoista ei romahduta suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Pääministerin on helppo tarkastella asiaa omasta näkökulmastaan, mutta niillä suomalaisilla, joihin jo tämän hallituskauden leikkaukset ovat osuneet, on hyvin erilainen kokemus hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta, Virta toteaa. 

Virran mukaan viisi prosenttia ei osu kaikkiin samalla tavalla. Esimerkiksi tällä hallituskaudella sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustukset puolittuivat: vuoden 2024 noin 384 miljoonasta eurosta noin 190 miljoonaan euroon ensi vuonna. Järjestöjen kyselyssä 40 prosenttia sote-järjestöistä pitää mahdollisena, että koko järjestö lakkaa kahden vuoden kuluessa.

– Viisi prosenttia kuulostaa vähältä, mutta me olemme jo tämän kokoomusjohtoisen hallituksen aikana nähneet, että leikkaukset eivät jakaudu tasaisesti. Esimerkiksi järjestöt ovat maksaneet kohtuutonta hintaa. Kun vertaistukiryhmä, neuvonta tai lomatoiminta loppuu, ihminen ei saa viittä prosenttia vähemmän apua, vaan hän ei saa apua lainkaan, sanoo Virta.

Orpon hallitus on jo leikannut tavallisten ihmisten arjesta. Asumistuki pieneni ja työtulojen 300 euron suojaosa poistettiin. Työttömyysturvan lapsikorotukset poistettiin ja ansiopäiväraha porrastettiin. Aikuiskoulutustuki lakkautettiin, ja arvonlisävero nousi 25,5 prosenttiin. Terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin, ja erikoissairaanhoidon maksuja korotettiin lähes puolella. 

Kokoomuksen uusi lista jatkaisi samaan suuntaan: kaksi miljardia sosiaali- ja terveyspalveluista, puolitoista miljardia indeksisidonnaisista menoista ja puoli miljardia sosiaaliturvasta. Verotukseen se ei koskisi.

– Tämän hallituskauden aikana leikkausten maksajiksi ovat joutuneet he, joilla on jo kaikkein vähiten tai kaikkein vaikeinta, ja jos kokoomus saisi päättää, niin sama jatkuisi myös ensi kevään vaalien jälkeiset neljä vuotta. Kysyn Orpolta: ymmärtääkö hän, ettei hyvinvointiyhteiskunta näytä kaikille samalta kuin pääministerin paikalta? Kun asumistuki pienenee, lääkärikäynti kallistuu ja tukiryhmä lopetetaan, moni ei enää koe elävänsä hyvinvointiyhteiskunnassa. Se ei romahda kerralla. Se rapautuu leikkaus kerrallaan, sanoo Virta.

Kokemus näkyy myös tutkimuksissa. Esimerkiksi Diakonissalaitoksen Ihmisarvobarometrin  mukaan vastaajat arvioivat heikossa asemassa olevien ihmisten turvaverkkojen riittävyyden asteikolla 1–7 vain 3,13 arvoiseksi. 

Vihreät hyväksyy, että julkista taloutta on sopeutettava, ja sitoutuu velkajarruun. Virran mukaan taakka pitää kuitenkin jakaa toisin. Sopeutukseen tarvitaan myös verotuksen keinoja, ja leikkausurakka pitää aloittaa ympäristölle haitallisista tuista. Vihreät julkistaa oman sopeutuspakettinsa syksyn aikana.

– Kysymys ei ole siitä, sopeutetaanko, vaan siitä, keneltä otetaan ja miten tasapainoitus voidaan tehdä oikeudenmukaisesti. Kokoomus on valinnut leikata niiltä, joilla on jo vähiten. Hyvinvointiyhteiskuntaa mitataan sillä, miltä se näyttää niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, sanoo Virta.