Demarinaiset kysyy: Miksi pakottavan kontrollin kriminalisointi ei etene?
16.10.2026 10:06:43 EEST | Demarinaiset | Tiedote
Uteluja päivän tapahtumista ja liikkumisista, puhelimen syynäämistä ja somekontaktien vahtimista, huomaamatonta vaikuttamista rahan käyttöön tai jopa kieltoja tavata läheisiä. Henkinen väkivalta ei aina jätä näkyviä jälkiä, mutta sen seuraukset voivat olla vakavia ja pitkäkestoisia. Henkisen väkivallan eli pakottavan kontrollin kriminalisointi on yksi tehokkaimmista keinoista puuttua naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Siksi kysymmekin: miksi hallitus ei ole saanut asiaa etenemään tällä hallituskaudella?
Pakottava kontrolli ei ole Suomessa vielä erillinen rikosnimike, vaikka useat asiantuntijat ovat korostaneet sen kriminalisoinnin merkitystä osana naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa. Lainsäädännön tarpeellisuudesta on myös laaja konsensus yli eduskuntaryhmien. Kriminalisointi vahvistaisi uhrien oikeussuojaa ja antaisi viranomaisille sekä ammattilaisille nykyistä paremmat työkalut tunnistaa ja katkaista väkivallan kierre. Lisäksi se tehostaisi riskinarviointia ja väkivallan varhaista tunnistamista esimerkiksi terveydenhuollossa.
"Pakottavan kontrollin kriminalisointi on selkeä ja merkittävä seuraava askel naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä. Suomi on saanut kehotuksia sekä Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvovalta GREVIO-asiantuntijaryhmältä että apulaisoikeuskanslerilta edistää pakottavan kontrollin kriminalisointia ja riskinarviointia. Myös EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaa koskeva direktiivi velvoittaa tarkentamaan lainsäädäntöä. Siksi me Demarinaiset kysymme: miksi asia ei etene?" kysyy Demarinaisten puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Helena Marttila.
Jo Orpon hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite selvittää pakottavan kontrollin kriminalisointia, ja oikeusministeriössä on käynnistetty sitä koskeva valmistelutyö. Alkuvuodesta eduskunnalle jätettiin lakialoite, jonka tarkoituksena on lisätä rikoslakiin erillinen rikosnimike pakottavalle kontrollille. Aloitteesta käytiin lähetekeskustelu jo toukokuussa. Demarinaiset pitää huolestuttavana sitä, että monet tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kannalta tärkeät lakihankkeet etenevät hitaasti: palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano annettiin eduskunnalle vasta määräajan jälkeen, eikä esimerkiksi eheytyshoitojen kriminalisointi ole edennyt, vaikka eduskunnan enemmistö hyväksyi sitä koskevan kansalaisaloitteen jo maaliskuussa 2025.
"Nyt hallituksen on kerrottava, aikooko se edistää pakottavan kontrollin kriminalisointia vielä tällä vaalikaudella. Jokainen viivästys voi pahimmillaan maksaa ihmishenkiä. Lähisuhdeväkivalta kestää usein jopa vuosia ja vaikuttaa vahingoittavasti myös lapsiin. Hallitus on päinvastoin heikentänyt historiallisilla rahoitusleikkauksilla monien järjestöjen mahdollisuuksia tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja tarjota apua myös anonyymisti. Kun toimeentulovaikeudet lisääntyvät, alkoholin saatavuutta helpotetaan ja arjen pahoinvointi kasvaa, myös väkivallan riski lisääntyy. Siksi kysymme: missä ovat hallituksen prioriteetit?" vaatii Demarinaisten puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Helena Marttila.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helena MarttilaDemarinaisten puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja
Puh:050 479 0935helena.marttila@eduskunta.fiwww.helenamarttila.fiLinkit
Sosialidemokraattiset Naiset (Demarinaiset) on Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen naisjärjestö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Demarinaiset
Lapsia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan – kotoutumista ei rakenneta köyhyyttä lisäävällä säästötoimella13.10.2026 12:24:27 EEST | Tiedote
Kotihoidon tuen niin sanottu Norjan malli uhkaa lisätä lapsiperheköyhyyttä, heikentää lasten yhdenvertaisuutta ja siirtää ongelmia kuntien ratkaistavaksi, varoittaa Demarinaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Helena Marttila (sd.). Orpon hallituksen ajama lakimuutos perustuu oletukseen, että kotihoidon tuen rajaaminen nopeuttaisi kotoutumista ja lisäisi työllisyyttä. Hallituksen omat arviot kuitenkin osoittavat, että vaikutukset jäisivät vähäisiksi.
Hallitus jättää syöpähoidon ongelmat ratkaisematta12.10.2026 15:58:18 EEST | Tiedote
Suomessa pitkillä hoitoviiveillä on merkittävä vaikutus syöpähoitojen heikompiin tuloksiin verrattuna muihin Pohjoismaihin. Ylen MOT:n tuore selvitys nostaa esiin erityisesti rintasyöpään sairastuneen kokemuksen, jossa pitkä odotusaika hoitoihin heikensi hoidon vastetta. Rintasyöpäpotilaiden kokemukset nostavat esiin vakavan kysymyksen siitä, toteutuuko oikea-aikainen hoito yhdenvertaisesti. Jokaisella on oltava oikeus nopeaan hoitoon varallisuudesta, asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta.
Naisten mielenterveyskriisiä ei ratkaista kehottamalla naisia jaksamaan paremmin9.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Joka kolmas vuonna 1997 syntynyt nainen on saanut mielenterveyteen liittyvää työkyvyttömyysetuutta tai kuntoutuspsykoterapiaa. Luku on niin pysäyttävä, ettei sitä voida ohittaa selittämällä eroa vain naisten aktiivisemmalla avun hakemisella. Demarinaisten mielestä on kysyttävä, mikä yhteiskunnassamme kuormittaa erityisesti tyttöjä ja naisia ja mitä näille rakenteille aiotaan tehdä.
Tasa-arvolain parannukset jäävät hallituksen työelämäheikennysten varjoon1.10.2026 10:02:37 EEST | Tiedote
Tänään voimaan tulevat muutokset tasa-arvolakiin ovat tervetulleita edistysaskelia työelämässä tapahtuvan raskaus- ja perhevapaasyrjinnän vähentämiseksi. Valitettavasti hallituksen tämän vaalikauden työelämäheikennysten ja leikkausten kokonaisvaikutus tasa-arvoon on ollut niin merkittävä, että nyt voimaan tulevat parannukset ovat lähinnä pintapaikka syvään rakenteelliseen ongelmaan.
Demarinaisten tasa-arvotyön palkinto Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:lle1.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Demarinaisten tasa-arvotyön palkinto on myönnetty Korento ry:lle tunnustuksena merkittävästä työstä gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien kanssa elävien hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi. Palkinto jaetaan tänä vuonna jo kuudetta kertaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme