Mitä jos terästeollisuuden päästöjä voitaisiin alentaa jopa 90 prosenttia?

Suomessa terästeollisuus tuottaa vuosittain yli neljä miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa koko liikenteen päästöjä. Nyt Oulun yliopiston tutkijat ja teräsyhtiö SSAB:n asiantuntijat kehittävät ratkaisuja, joilla terästeollisuuden päästöjä voidaan alentaa jopa 90 prosenttia tinkimättä teräksen laadusta tai toimituskyvystä. Tavoitteena on mullistaa teräksenvalmistus innovaatioillaan ja teräksellä, josta ei synny käytännössä lainkaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Muutos vahvistaisi myös Suomen asemaa vähähiilisen teräksen ja teollisten innovaatioiden edelläkävijänä. 

Panokset ovat maailmanlaajuiset: terästeollisuus aiheuttaa noin 7–9 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Suomessa yhden suuren terästehtaan siirtyminen sähköiseen ja vetypohjaiseen tuotantoon voisi leikata maan hiilidioksidipäästöjä jopa seitsemän prosenttia. 

"Vaikutus on valtava" 

Ratkaisuja kehitetään useassa laajassa hankkeessa. Esimerkiksi 23 miljoonan euron RIS4E-hankkeessa luodaan erikoislujia vähähiilisiä teräksiä sekä tehdas- ja valmistussimulaatioita. Lujempi teräs voi keventää esimerkiksi laivoja, nostureita ja metsäkoneita sekä vähentää materiaalien tarvetta ja energiankulutusta. 

17 miljoonan euron FutSteel-hankkeessa puolestaan yhdistetään sähköön perustuva valokaariteknologia modernisoituihin kuumavalssausprosesseihin. Tavoitteena on uudistaa Raahen tehtaan tuotanto vähähiiliseksi ilman, että teräksen laatu tai toimituskyky heikkenevät. 

Oulun yliopiston, SSAB:n ja terästä käyttävien yritysten tutkimus kattaa koko ketjun raaka-aineista lopputuotteisiin. Hankkeet ovat osa Business Finlandin rahoittamaa Sustainable World through Steels -ohjelmaa, jonka tavoitteena on uudistaa Suomen terästeollisuus vähähiiliseksi vuoteen 2035 mennessä. 

”Terästeollisuus aiheuttaa Suomessa yli 4 000 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Jos niitä voidaan alentaa 90 prosenttia, vaikutus on valtava”, sanoo Oulun yliopiston prosessimetallurgian tutkimusyksikön johtaja, professori Timo Fabritius. 

”Kehitämme yhdessä tulevaisuuden tuotteita ja valmistusratkaisuja, joilla on todella suuri merkitys sekä teollisuudelle että ilmastolle”, lisää materiaali- ja konetekniikan tutkimusyksikön johtaja, professori Jukka Kömi. 

”SSAB tekee suurta strategista siirtymää kohti kestävän kehityksen erikois- ja premium-teräksiä. Koko ketjun on oltava mukana raaka-aineista tuotantoon, kunnossapitoon ja toimituksiin asti”, sanoo SSAB:n tuotekehityspäällikkö Pasi Suikkanen. 

Tutkimuksesta ratkaisuiksi teollisuuteen 

Tutkimustulokset voidaan viedä nopeasti käytäntöön, koska tutkijat työskentelevät tiiviisti teräksen valmistajien ja käyttäjien kanssa. Oulun yliopiston ja SSAB:n yhteistyö on jatkunut 1960-luvulta, mutta nyt sen painopiste on koko alan vähähiilisessä uudistamisessa ja ratkaisujen kaupallisessa hyödyntämisessä.