Ultraääniputki ohjaa ainetta halki ilman
22.10.2026 10:27:57 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopistossa kehitetyllä ultraääniputkella voi ohjata nesteen lisäksi kaasua, jauheita ja plasmaa. Putki syntyy 256 pienen kaiuttimen tuottamasta ultraäänestä, ja sitä voi kääntää aineen virratessa sen läpi.

Pieni nestevirta soljuu hiljaa vaakatasossa keskellä ilmaa, ikään kuin näkymättömässä putkessa. Mikään ei koske siihen. Noin viiden senttimetrin päässä virtaa ympäröi lieriö, jonka sisäpinta on täynnä satoja pieniä kaiuttimia, mutta mitään ei kuulu. Neste vain juoksee hiljakseen.
– Sanoisin, että kaikista näkemistäni koejärjestelyistä tämä on lähimpänä taikuutta, toteaa aineettoman putken kehittämistä johtanut Helsingin yliopiston elektroniikan professori Ari Salmi.
Kyse ei kuitenkaan ole taikuudesta vaan ultraäänestä, jonka tutkimuksella on Helsingin yliopiston elektroniikan laboratoriossa pitkät perinteet. Nestevirran pitävät paikallaan noin 40 kilohertsin ultraääniaallot, joita virtaa ympäröivät 256 pientä kaiutinta lähettävät.
Ultraääniputkella voisi siirtää esimerkiksi syövyttäviä tai tahmeita aineita, joiden kuljettaminen tavallisissa putkissa aiheuttaa ongelmia. Lisäksi se sopii erinomaisesti herkkien aineiden kuljettamiseen, koska kiinteiden seinämien puuttuessa aineet eivät voi kontaminoitua.
Putken suuntaa voi myös muuttaa lennossa, jos nestettä pitää esimerkiksi ohjata uuteen kohteeseen. Tarvittaessa nestettä voi annostella pisaran tarkkuudella.
– Kaiuttimien ohjausta muuttamalla voimme muokata ja kääntää putkea tarpeen mukaan, selittää hankkeen tutkimusryhmää johtanut tutkijatohtori Dmitrii Nikolaev.
– Esimerkiksi kiinteän aineen kuljettaminen vaatii erilaisen äänikentän kuin nesteen tai kaasun kuljettaminen.
Putkessa voi ohjata haluttua reittiä pitkin myös sähköpurkausta.
Idea syntyi iltakävelyllä
Professori Salmi sai idean ultraääniputkeen iltakävelyllä neljä vuotta sitten.
– Olimme kehittäneet laitetta, joka puhdisti putkien sisäpintoja ultraäänen avulla. Lounaalla kollegan kanssa puhuimme, että olisipa kätevää, jos putkessa ei olisi pintaa, johon lika voisi tarttua.
Ajatus jäi vaivaamaan Salmea, ja koiran kanssa kävellessään hän keksi muodostaa putken seinät ultraäänellä.
Tie ideasta toimivaksi prototyypiksi ei kuitenkaan ollut helppo. Helsingin yliopiston tutkimusryhmä joutui etsimään yrityksen ja erehdyksen kautta tapaa, jolla kaiuttimia ohjataan niin, että putki muodostuu. Työ tehtiin yhteistyössä Navarran julkisen yliopiston ja Michiganin yliopiston tutkijoiden kanssa.
Kahdeksan senttiä, 50 wattia
Nyt prototyyppi on valmis. Sen pituus on vain kahdeksan senttimetriä, mikä on vähemmän kuin laitteen halkaisija. Nikolaevin mukaan vastaavia moduuleita voisi kuitenkin liittää helposti peräkkäin. Näin putkesta voisi tehdä niin pitkän kuin tarvitaan.
Kahdeksan sentin putkenpätkä kuluttaa sähköä noin 50 watin teholla eli suunnilleen saman verran kuin vanhanaikainen hehkulamppu. Vaikka ihminen ei kuule putken tuottamaa ultraääntä, koirat eivät välttämättä pitäisi siitä.
– Laitteen ytimessä ultraäänen voimakkuus vastaa jatkuvaa tulitusta aivan korvan juuressa, Nikolaev kertoo.
– Tässä vieressäkin ääntä voisi verrata siihen, että seisoisi suihkumoottorin vieressä. Ihmiskorvalle se on kuitenkin liian korkea.
Artikkelin Contactless continuous guidance of matter in its main states using curved elongated Bessel-like acoustic fields julkaisee tiedelehti PNAS.
Ennen julkaisua artikkelin voi lukea Eurekalert-palvelusta osoitteesta https://www.eurekalert.org/tipsheet-item/view-document/157153
tai pyytää kopion Helsingin yliopiston viestinnästä osoitteesta juha.merimaa@helsinki.fi .
https://www.eurekalert.org/tipsheet-item/view-document/157153
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiAri SalmiProfessori
Puh:0504486232ari.salmi@helsinki.fiDmitry NikolaevTutkijatohtori
Puh:0505259144dmitry.nikolaev@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rikoksia kirjattiin 30 000 enemmän kuin vuotta aiemmin21.10.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon tuli vuonna 2025 noin 553 500 rikoslakirikosta, lähes 6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kyselytutkimuksissa väkivallan uhriksi joutuneiden osuus pysyi kuitenkin ennallaan.
Laaja keräys viittomakielistä aineistoa Suomalaiseen verkkoarkistoon20.10.2026 13:55:29 EEST | Tiedote
Teemakeräyksessä tallennettiin suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä olevia videoita sekä verkkosivuja.
Helsingin yliopiston Porthanian peruskorjaus käynnistyy19.10.2026 15:33:06 EEST | Tiedote
Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n, LPR-arkkitehdit Oy:n ja SRV:n muodostama hankeallianssi siirtyy toteutusvaiheeseen ja Porthanian peruskorjauksen rakentaminen käynnistyy.
Osa maitoallergisista lapsista saattaa sietää voimakkaasti kuumennettua maitoa16.10.2026 07:58:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin millä vasta-ainetasoilla lapset todennäköisesti sietävät voimakkaasti kuumennettua maitoa. Verikoe osoittautui parhaaksi keinoksi tunnistaa maitoallergia ilman maitoaltistusta.
Sorsien ja sotkien väheneminen jatkuu ilman laajamittaista lintuvesien hoitoa15.10.2026 09:46:36 EEST | Tiedote
Hoidetuilla lintuvesillä on enemmän lintuja ja lintulajeja kuin hoitamattomilla, mutta vesilintujen väheneminen ei silti ole pysähtynyt. Tuore tutkimus lähes tuhannelta suomalaiselta lintuvedeltä osoittaa, että hoitoa on tehty liian pienimuotoisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme