Kokoomuksen Autto: Puolustustarvikevienti uudistuu, kotimainen puolustusteollisuus vahvistuu

Nykyinen laki puolustustarvikkeiden viennistä on vuodelta 2012. Sen jälkeen Suomi on liittynyt Natoon, kansainvälinen puolustusyhteistyö on tiivistynyt ja puolustusteollisuuden vienti on kasvanut. Puolustusvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen muuttamattomana.

Uudistuksessa lupamenettelyjä sujuvoitetaan uudella yleisellä vientiluvalla. Sitä voidaan käyttää tarkasti rajatuissa väliaikaisissa ja ei-kaupallisissa tilanteissa, kuten tuotteiden esittelyssä, arvioinnissa, näyttelyissä, huollossa ja korjauksessa. Yleinen vientilupa koskee vain valtioita, joihin vienti ei edellytä erillistä ulko- ja turvallisuuspoliittista arviota.

– Jatkossa jokaista liittolaismaahan huoltoon tai messuille lähtevää tuotetta ei enää tarvitse käsitellä erikseen. Turha byrokratia vähenee, ja viranomaisten voimavarat voidaan kohdistaa niihin tapauksiin, joissa tarvitaan huolellista tapauskohtaista harkintaa, Autto toteaa.

Puolustusvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota suomalaisen puolustusteollisuuden kasvavaan merkitykseen. Toimiva ja ennakoitava lupajärjestelmä auttaa kotimaisia yrityksiä pääsemään mukaan liittolaisten tuotanto- ja toimitusketjuihin, mikä vahvistaa myös Suomen huoltovarmuutta ja puolustuskykyä.

– Vahva kotimainen puolustusteollisuus on osa Suomen puolustusta. Kun suomalaisyritykset pärjäävät kansainvälisesti, ne pystyvät myös ylläpitämään ja kehittämään osaamista, jota omat suorituskykymme tarvitsevat, Autto muistuttaa.

Samalla vientivalvontaa tiukennetaan. Viejien on jatkossa tunnettava tuotteen vastaanottaja ja loppukäyttäjä, ja Tulli saa toimivallan tehdä viennin jälkeisiä tarkastuksia.

– Suomalaisten puolustustarvikkeiden on päädyttävä vain sinne, minne vientilupa on myönnetty. Uudet velvoitteet ja tarkastukset antavat viranomaisille aiempaa paremmat keinot varmistaa asianmukainen loppukäyttö, Autto kertoo.

Valiokunta korostaa, että uudistus ei muuta Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden asemaa. Lupaharkinnassa noudatetaan edelleen kansainvälistä asekauppasopimusta ja EU:n yhteistä kantaa, ja ulkoministeriön arviolla on lupapäätöksissä keskeinen asema.

– Suomi jatkaa vastuullisen ja sääntöpohjaisen asekaupan linjallaan. Samalla puolustusteollisuutemme saa paremmat mahdollisuudet menestyä, Autto painottaa.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2027. Asia etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.