Saamelaisten tarinat nousevat esiin Helsingin kaupunginmuseon ja Caisan näyttelyissä
22.10.2026 07:00:00 EEST | Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala | Tiedote
Helsingissä asuvien saamelaisten taide ja kokemukset ovat esillä Helsingin kaupunginmuseon ja Kulttuurikeskus Caisan uusissa näyttelyissä. Ne ovat osa Helsingin kaupungin ohjelmakokonaisuutta, joka tekee näkyväksi saamelaisten omia ääniä ja näkökulmia.

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa, jonka historia ulottuu tuhansien vuosien taakse, myös Helsingin seudulla. Saamelaisuus ilmenee kaupungissa monin tavoin. Yhdistäviä tekijöitä ovat vahvat juuret sukuihin, saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin, mutta elämään kaupungissa liittyvät myös kysymykset identiteetistä, sen rakentamisesta ja omien juurten säilyttämisestä.
Helsingin kaupunginmuseossa 6. marraskuuta avautuva näyttely Yhteinen kylä kertoo saamelaisten elämästä tämän päivän Helsingissä. Näyttelyn aineistot ovat tuottaneet, valinneet ja näytteille asettaneet Helsingissä asuvat saamelaiset. Kuraattoriryhmän muodostavat Aimo Aikio, Laura Feodoroff, Helmi Hagelin ja Mari Gauriloff. Myös näyttelyn suunnittelijat arkkitehti Eveliina Sarapää ja graafinen suunnittelija Lotta Hagelin ovat saamelaisia.
Näyttelyä on edeltänyt dokumentointiprojekti, jossa saamelaiset ovat määritelleet itse, millaista aineistoa tallennetaan kaupungin yhteiseen muistiin. Dokumentoinnissa esille nousivat mm. monipaikkaisuus, tarve kielen ja kulttuurin siirtämiseen ja ylläpitämiseen sekä tarve toimia yhteiskunnassa näiden asioiden edistämiseksi.
Näyttelyssä käsitellään myös kaupunkisaamelaista identiteettiä, arkea, juhlaa ja saamelaisten historiaa Helsingin seudulla. Valokuvataiteilija Marja Helanderin kuvaamista muotokuvista välittyy helsinkiläisen saamelaisuuden rikas moninaisuus.
”Saamelaisten oikeus päättää itseään koskevista asioista on kirjattu Suomen perustuslakiin, mutta sekään ei aina takaa sitä, että näin tapahtuisi. Tässä projektissa vastuu sisällöstä ja toteutuksesta on ollut saamelaisilla. Museon rooli on ollut tukea meitä tässä tavoitteessa. Tämä on käänteentekevä konsepti museohistoriassa ja toivomme sen leviävän laajemmallekin”, Gauriloff kertoo.
"Moninaisuuden edistämisessä ei ole kyse vain siitä, mitä sisältöjä tuotamme, vaan myös siitä, miten niitä tuotetaan. Saamelaisyhteistyö auttaa meitä kehittämään yhteisölähtöisiä toimintatapoja, joissa yhteisön oma ääni, asiantuntemus ja näkökulmat ovat mukana alusta lähtien", kulttuuripalvelujen erityissuunnittelija Elisa Sarpo jatkaa.
Saamelaista nykytaidetta Kulttuurikeskus Caisassa
Kulttuurikeskus Caisassa avautuu 30. lokakuuta Kirsi M. Palton ja Jouni S. Laitin Litnát, lahka – Lempeästi, lujasti -näyttely, joka käsittelee surun, läheisyyden, rakkauden ja ulkopuolisuuden kaltaisia yleismaailmallisia kokemuksia.
Inarissa asuvat ja Utsjoelta lähtöisin olevat taiteilijat ovat luoneet tilateoksia ja patsaita, joiden lähtökohtina ovat duodjin eli saamenkäsityön tekniikat ja materiaalit. Teoksissaan he yhdistävät muun muassa pahkaa, puuta ja sarvea villaan, tekstiiliin, ruostuneeseen teräkseen ja muihin teollisiin materiaaleihin.
Saamelaiskulttuuria myös konserttilavoilla
Savoy-teatterissa 6. marraskuuta kuultava Giitu – Kiitos toimii samalla Yhteinen kylä -näyttelyn avajaiskonserttina. Konsertin kohokohta on uuden teoksen kantaesitys, jossa Ulla Pirttijärven joikuperinne kohtaa norjalaisyhtye Áššun sekä helsinkiläisen Ilma Vocal Ensemblen ilmaisun. Konsertti toteutetaan Savoy-teatterin ja Helsingin kaupunginmuseon yhteistyönä.
Saamelaismusiikkia kuullaan myös Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistossa. Musiikkitalossa järjestettävän Kohtaamisia-klubin vieraaksi saapuu 22. tammikuuta Ánnámáret eli Anna Näkkäläjärvi-Länsman, jonka musiikissa saamelainen joikuperinne käy vuoropuhelua nykyajan musiikillisen ilmaisun kanssa. Kohtaamisia-klubeille on vapaa pääsy.
Kokonaisuus on osa Helsingin kulttuuripalveluiden moninaisuusvisiota. Sen lähtökohtana on, että erilaiset helsinkiläiset voivat paitsi nähdä ja kokea kulttuuria myös itse vaikuttaa siihen, miten heidän kulttuurinsa, kokemuksensa ja tarinansa tulevat kerrotuiksi. Tavoitteena on luoda yhdessä tilaa yhteisöjen omalle taiteelle, tiedolle ja äänille.
Medialla on mahdollisuus tutustua kaupunginmuseon Yhteinen kylä -näyttelyyn ennakkoon ti-ke 3.–4.11.2026.
Haastattelu- ja kuvauspyynnöt:
viestintäsuunnittelija Roope Pokki
puh. 040 152 6479, roope.pokki@hel.fi
Kirsi M. Paltto & Jouni S. Laiti: Litnát, lahka – Lempeästi, lujasti
30.10.–28.11.2026
Kulttuurikeskus Caisa (Kaikukatu 4 B)
Vapaa pääsy
Yhteinen kylä
6.11.2026–25.3.2027
Helsingin kaupunginmuseo (Aleksanterinkatu 16)
Vapaa pääsy
Giitu – Kiitos -konsertti
6.11.2026
Savoy-teatteri (Kasarmikatu 46–48)
Liput 17–37 €
Kohtaamisia-klubi: Ráidu
22.1.2027
Musiikkitalo (Mannerheimintie 13 A)
Vapaa pääsy
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Roope PokkiviestintäsuunnittelijaKulttuuri ja vapaa-aika, Helsingin kaupunki
Puh:09 310 38709Puh:+358 40 152 6479roope.pokki@hel.fiKuvat









Linkit
Helsingin kaupunginmuseo
Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa ja sinne on aina vapaa pääsy. Kaupunginmuseo on viiden museon elämyksellinen kokonaisuus, jossa jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin.
Kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluu myös neljä muuta helsinkiläistä museota – Hakasalmen huvila, Ruiskumestarin talo, Duunarimuseo ja Ratikkamuseo.
Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, ja se vaalii myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Ennakkotiedote: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokous 17.11.202613.11.2026 09:09:02 EET | Tiedote
Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee tiistaina 17. marraskuuta Malmin jäähalliin suunniteltua uutta skeitti- ja harrastushallia. Hallin tavoitteena on lisätä erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia Koillis-Helsingissä. Kokouksessa käsitellään myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuoden 2026 talousennustetta, nuorten tulevaisuususkon vahvistamista sekä aloitetta vaihtuvan kulttuuripääkaupunginosan nimeämisestä Helsinkiin.
Oodin kaksipäiväisten syntymäpäivien ohjelma julki – 7 500 kävijää hurmannut lastenjuhla järjestetään jälleen itsenäisyyspäivänä13.11.2026 07:59:00 EET | Tiedote
Keskustakirjasto Oodi juhlii kahdeksatta syntymäpäiväänsä 5.–6. joulukuuta. Itsenäisyyspäivän aattona Oodin kirjajuhlat kokoaa kirjallisuuden ystävät yhteen. Itsenäisyyspäivänä talon valtaavat lapset ja perheet, kun viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Oodin lastenjuhlat saa jatkoa.
Programmet för Odes två dagar långa födelsedagsfest är klart – succéfesten för barn som lockat 7 500 besökare återvänder på självständighetsdagen13.11.2026 07:58:00 EET | Pressmeddelande
Centrumbiblioteket Ode firar sin åttonde födelsedag den 5–6 december. Inför självständighetsdagen den 5 december samlas litteraturens vänner till Odes bokfest. På självständighetsdagen fylls huset av barn och familjer, när Odes barnfest som ordnades för första gången i fjol får en fortsättning.
Pontonbron från Brunnsparken till Ugnsholmen läggs på plats måndagen den 16 november12.11.2026 08:20:05 EET | Pressmeddelande
Pontonbron för fotgängare mellan Ehrenströmsvägen och Norra Ugnsholmen läggs på plats vid Havshamnen måndagen den 16 november 2026 och kan användas av fotgängare fram till den 14 april. Bron tas bort den 15 april 2027 om isläget tillåter.
Ponttonisilta Kaivopuiston edustalta Uunisaareen asennetaan maanantaina 16.11.12.11.2026 08:20:05 EET | Tiedote
Ehrenströmintien ja Pohjoisen Uunisaaren välinen kävelyponttonisilta asennetaan paikoilleen Merisatamassa maanantaina 16. marraskuuta 2026 ja se on ulkoilijoiden käytössä 14.4. asti. Silta poistetaan jäätilanteen niin salliessa 15.4.2027.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme