Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta
22.10.2026 08:46:28 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.

Lokakuussa psykologian professorina aloittanut Virpi-Liisa Kykyri tutkii, mitä terapeutin ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuu ja miten se liittyy psykoterapian tuloksiin. Tarkastelussa on esimerkiksi se, millainen vuorovaikutus saa ihmisen kokemaan, että hän tulee kuulluksi ja ymmärretyksi.
– Jo pitkään on tiedetty, että hyvä terapiasuhde on yhteydessä parempiin tuloksiin. Nyt meillä on myös menetelmiä, joiden avulla voimme tutkia paljon tarkemmin, miten vuorovaikutus muuttuu hetkestä toiseen ja miten nämä muutokset liittyvät terapian etenemiseen, Kykyri kertoo.
Uusien menetelmien avulla vuorovaikutusta voidaan tutkia esimerkiksi puheen ja tunteiden lisäksi kehollisen synkronian kautta, joka on tiedostamatonta reaktioiden, liikkeiden, ilmeiden sekä hermoston toiminnan virittymistä niin sanotusti samalle aaltopituudelle.
Parhaillaan Kykyri tutkijakollegoineen selvittää, mitä tapahtuu, kun psykoterapeutin ja asiakkaan välinen yhteys katkeaa hetkellisesti ja näkyykö tällainen yhteistyösuhteen katkos hermostollisessa synkroniassa. Tutkijoita kiinnostaa, voivatko katkokset tuoda uutta tietoa ihmisten välisen synkronian merkityksestä. Myös se kiinnostaa, miten katkosten korjaaminen ja yhteyden uudelleen rakentuminen vaikuttaa synkroniaan.
Tutkimustieto tukee palveluiden kehittämistä
Terapiatilanteiden vuorovaikutusta analysoimalla saadaan tietoa, jota voidaan hyödyntää psykoterapian lisäksi laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä ammattilaisten koulutuksessa, Kykyri kertoo.
– Ei riitä, että palvelujärjestelmä toimii teknisesti hyvin. On myös erittäin tärkeää, että ihminen kokee tulevansa aidosti kuulluksi ja ymmärretyksi. Näillä kokemuksilla voi olla suuri merkitys paitsi toipumiselle, myös sille, kokeeko ihminen voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä ja omin asioihinsa.
Kykyri suhtautuu aihepiiriin palolla: vuorovaikutuksen tutkimuksen merkitys ei rajoitu vastaanottohuoneisiin tai tiettyyn ikävaiheeseen.
– Olen hurmaantunut siitä, miten ihmisten väliset suhteet toimivat. Aina voi löytyä sellaisia keinoja, joiden kertomisesta on apua ja hyötyä meille kaikille, ja etenkin haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Esimerkiksi toivoisi, että pienellä lapsella on aina lähellään aikuinen, joka tietää, miten kiukutteleva tai pelokas lapsi parhaiten tavoitetaan, Kykyri toteaa.
Tie tutkijaksi alkoi uteliaisuudesta
Kykyri kuvailee itseään luontaisesti tutkivaksi ihmiseksi.
– Olen aina ollut tutkijaluonne. Uppoudun siihen, mitä teen, ja tarkastelen työtehtäviäni tutkimuskysymyksinä.
Psykologian pariin Kykyri päätyi aikanaan hieman sattumalta. Hän ei ollut suunnitellut opiskelevansa lukiossa psykologiaa lainkaan, mutta kiinnostui aineesta selaillessaan ystävänsä psykologian oppikirjaa koulumatkalla. Yliopistosta valmistuttuaan, toimiessaan muun muassa psykologina ja johtavana psykologina Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, Kykyri jatkoi opiskelua työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutuksessa valmistuen lisensiaatiksi 2005. Psykologian tohtoriksi hän valmistui 2008.
Myöhemmin hän siirtyi tutkijaksi Jyväskylän yliopiston Relationaalinen mieli -hankkeeseen, jossa kiinnostus psykoterapian ja vuorovaikutuksen tutkimukseen vahvistui.
– Minua inspiroi mahdollisuus löytää sellaista tietoa, josta olisi hyötyä ihmisille heidän arjessaan. Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten ihmiset löytävät yhteyden toisiinsa, erityisesti silloin, kun elämäntilanne on vaikea ja ihmissuhteissa on solmuja.
Vaikuttavuutta tutkimukseen ja tutkijayhteisöön
Professorina Kykyri haluaa vahvistaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tukea erityisesti nuoria tutkijoita heidän urapoluillaan. Tavoitetta tukee myös hänen roolinsa psykologian laitoksen tutkimuksesta vastaavana varajohtajana.
– Professorin tehtävään kuuluu mielestäni vastuu siitä, että tutkimustieto tavoittaa yhteiskunnan. Haluaisin entistä vahvemmin edistää sitä, että tutkimuksesta syntyy käytännön hyötyä ihmisille ja palvelujärjestelmälle, Kykyri sanoo.
– Samalla toivon, että voimme yliopistona löytää keinoja tukea nuoria tutkijoita urapolun haastavassa alkuvaiheessa.
Ennen professorin tehtäväänsä Kykyri on toiminut vuodesta 2013 useissa tutkimus-, opetus- ja kehittämistehtävissä Jyväskylän yliopistossa. Hän on ollut rakentamassa psykoterapian tutkimuksen ja koulutuksen toimintaympäristöä, johtaa useita tutkimushankkeita sekä tekee aktiivista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi hän toimii kansallisen psykologian yliopistoverkosto Psykonetin puheenjohtajana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Virpi-Liisa Kykyri
virpi-liisa.e.kykyri@jyu.fi
puh. +358408053745
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Raakut ja metsätalous kohtaavat kansallisessa raakkuseminaarissa Oulussa21.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Miten metsätalous ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelu voidaan sovittaa yhteen? Kansallinen raakkuseminaari kokoaa 29.10.2026 Ouluun tutkijoita, viranomaisia, metsätalouden toimijoita ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ratkaisuista raakkukantojen turvaamiseksi. Mahdollista on osallistua myös etänä.
Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.
Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.
Jyväskylän yliopisto mukana ensimmäisessä superraskaan alkuaineen kemiallisen sidoksen mittauksessa9.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusryhmä on onnistunut ensimmäistä kertaa mittaamaan kemiallisen sidoksen vahvuuden superraskaan alkuaineen yhdisteessä. Jyväskylän yliopisto oli mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin seaborgiumin kemiallisia ominaisuuksia. Tulokset osoittavat, kuinka suhteellisuusteorian ennustamat relativistiset ilmiöt vaikuttavat kaikkein raskaimpien alkuaineiden kemiaan. Tutkimus on julkaistu Nature-lehdessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme