Nuoret ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella useimmiten vain hetkellisesti

Vähintään puoli vuotta NEET-tilassa¹ oli vuoden aikana yhteensä vain joka kymmenes ja koko vuoden neljä prosenttia kaikista nuorista. Pitkittynyt NEET-tila koskee pienempää ja selvästi valikoitunutta joukkoa: useimmilta puuttuu toisen asteen tutkinto ja yli puolella havaitaan tarkastelun aikana vähän tai ei lainkaan työskentelyä.

VATT Datahuoneessa tarkasteltiin 18–29-vuotiaita nuoria Suomen yhdessätoista suurimmassa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori ja Joensuu)² kuukausittain vuodesta 2021 alkaen. Joulukuussa 2024³ kaupungeissa asui noin 441 000 18–29-vuotiasta ja heistä NEET-tilassa oli noin 51 500 eli 12 prosenttia. Vähintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti NEET-tilassa olleita oli silloin noin 26 000 eli 6 prosenttia kaikista 18–29-vuotiaista. Noin 15 000:lla jakso oli jatkunut vähintään vuoden.

NEET-osuutta käytetään yleisesti nuorten syrjäytymisriskin mittarina

NEET-osuudella mitataan nuorten työn ja koulutuksen ulkopuolisuutta. Vuonna 2025 EU-maiden keskimääräinen NEET-osuus oli 11,0 prosenttia ja Suomessa 11,2 prosenttia (Eurostat 2026a; 2026b). Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2024 noin 50 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa 15–24-vuotiasta, eli 8 prosenttia ikäryhmästä (Tilastokeskus 2025). Luvut kuvaavat tilannetta tiettynä ajanhetkenä, mutta niistä ei selviä, miten pitkäkestoinen tilanne on.

Suurin osa NEET-jaksoista on lyhyitä

Kaksi kolmasosaa NEET-jaksoista eli yhtäjaksoisesti NEET-tilassa vietetyistä ajanjaksoista kesti 1–2 kuukautta, ja vain 15 prosenttia kesti vähintään puoli vuotta.⁴ Yli puolet jaksoista alkoi palkkatyöstä ja päättyi palkkatyöhön. Tällaiset jaksot näyttävät tavallisilta lyhyiltä tauoilta työpaikkojen välillä. Yksittäisenä kuukautena noin puolet havaituista NEET-nuorista on lyhyellä, alle puolen vuoden jaksolla ja noin puolet tätä pidemmällä jaksolla.

Yhden ajankohdan tilanteeseen perustuvista NEET-luvuista, kuten Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoista, noin puolet kuvaa siis todennäköisesti tavallisia tilapäisiä elämäntilanteita ja vain noin puolet vakavampaa nuorten syrjäytymisriskiä.

NEET-nuorten määrä on pysynyt melko vakaana

Tarkastelemissamme kaupungeissa NEET-nuoria oli vuonna 2021 keskimäärin noin 46 200 kuukaudessa (11,1 prosenttia 18–29-vuotiaista) ja vuonna 2024 noin 48 500 (11,3 prosenttia). Vuonna 2025 NEET-osuus näyttää kasvaneen, mutta luvut eivät ole vielä lopullisia, koska rekisteriaineistot täydentyvät viiveellä.⁵ Eurostatin mukaan koko Suomen 15–29-vuotiaiden NEET-osuus pysyi vakaana 9,3–10,0 prosentissa vuosina 2021–2024 ja nousi 11,2 prosenttiin vuonna 2025 (Eurostat 2026b).

Pitkittyneesti NEET-tilassa olevaa nuorta kuvaa toisen asteen tutkinnon ja työkokemuksen puute

Vähintään puoli vuotta NEET-tilassa olleiden 18–29-vuotiaiden taustat erosivat ikätovereista. Yli puolella ei ollut toisen asteen tutkintoa, kun kaikista kaupunkien 18–29-vuotiaista tämä puuttui vajaalta neljäsosalta.⁶ Yli puolella ei ollut vuoden 2019 jälkeen palkkatuloja yli kolmena peräkkäisenä kuukautena.⁷ Ulkomaalaistaustaisia oli 27 prosenttia, kun kaikista näiden kaupunkien nuorista heitä oli 18 prosenttia. Miehiä oli kolme viidestä, joten ilmiö koskettaa myös monia nuoria naisia.

Kaksi viidestä pitkään NEET-tilassa olleesta ei ole työnhakijana

Vähintään puoli vuotta NEET-tilassa olleista nuorista 41 prosenttia eli noin 10 500 nuorta ei ollut rekisteröitynyt työnhakijaksi. Nuoremmilla osuus oli suurempi: 18–24-vuotiaista työnhakijana ei ollut 46 prosenttia, 25–29-vuotiaista 35 prosenttia.

Viiden kuukauden odotusaika voi vähentää nuorten halua ilmoittautua työnhakijaksi

Yksi mahdollinen selitys sille, miksi moni NEET-nuori ei ilmoittaudu työnhakijaksi, on työttömyysturvan rakenne. Ilman ammatillista tai korkeakoulututkintoa työttömyysetuutta saa vasta noin viiden kuukauden odotusajan jälkeen. Vanhempiensa luona asuvan etuutta voivat pienentää myös vanhempien tulot (Kela 2026a; 2026b). Kun etuutta ei ole heti tulossa tai se jäisi pieneksi, työnhakijaksi ilmoittautuminen voi jäädä tekemättä.

Työnhakijaksi rekisteröitymisellä on merkitystä, kun suunnitellaan nuorten tavoittamista ja tukemista kohti työtä tai koulutusta. Jos osa nuorista ei ole yhteydessä työllisyyspalveluihin, ei niiden yhteydessä tarjottavista tukitoimista ole välttämättä heidän kohdallaan apua. Tällöin ensimmäinen ratkaistava kysymys on se, miten nuoreen saadaan ylipäätään yhteys.

Kohdistetaanko huomio oikeaan joukkoon?

NEET-osuus on hyödyllinen mittari, mutta se niputtaa yhteen kaksi erilaista ilmiötä: suuren joukon lyhyitä taukoja ja pienemmän joukon pitkittyneitä tilanteita. Useimmat NEET-jaksot päättyvät muutamassa kuukaudessa, tyypillisesti kun nuori palaa töihin tai opiskelemaan. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta olennaista on tavoittaa pitkittyneessä NEET-tilassa olevat, mikä voi olla haasteellista, koska heistä kaksi viidestä ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi.

Alaviitteet

1. NEET (Not in Employment, Education or Training, eli ei ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa) -nuoreksi määriteltiin nuori, jolla ei tarkastelukuukautena ole vähintään 465 euron palkkatuloja (työttömyysturvan työssäoloehdon alaraja) ja joka ei opiskele, saa opintoetuuksia, ole varus- tai siviilipalveluksessa, osallistu työllistymispalveluihin eikä ole yrittäjä. Lisäksi pois on rajattu alle 3-vuotiaan lapsen kanssa asuvat vanhemmat sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja omaishoitajat. Määritelmä poikkeaa työvoimatutkimuksen NEET-määritelmästä, joten luvut eivät ole suoraan verrattavissa.
2. Kaupungit ovat mukana hallituksen kaupunginosapilotissa, jolla pyritään vähentämään nuorisotyöttömyyttä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2026). Pilotin taustoista ja aineiston käytöstä kerrotaan tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön kolumnissa (Savolainen ja Wessman 2026)
3. Tilastot esitetään joulukuulta 2024, koska vuoden 2025 rekisteritiedot täydentyvät vielä.
4. Laskettu tammikuussa 2022 tai myöhemmin alkaneista ja seurannan aikana päättyneistä jaksoista. Sama nuori voi kokea useita jaksoja.
5. Muun muassa vuoden 2025 yrittäjyystiedot ovat vielä puutteelliset, joten vuoden 2025 NEET-luvut ovat todennäköisesti hieman yläkanttiin.
6. Toisen asteen tutkinnoksi lasketaan lukio ja ammatillinen perustutkinto. Tutkintorekisteristä puuttuu osa ulkomailla suoritetuista tutkinnoista (Witting 2024), joten tutkinnottomuus voi näkyä aineistossa todellista suurempana.
7. Tulorekisterin tiedot alkavat vuodesta 2019, joten aiempaa työhistoriaa ei havaita kuukausitasolla.

Lähteet

Eurostat (2026a): Statistics on young people neither in employment nor in education or training. Statistics Explained. 

Eurostat (2026b): Young people neither in employment nor in education and training by sex, age and labour status (NEET rates), edat_lfse_20. Eurostat-tietokanta. 

Kela (2026a): Työmarkkinatuki. 

Kela (2026b): Yleistuki työttömyyden aikana. 

Savolainen, Janne ja Wessman, Jenni (2026): Nuorisotyöttömyyden kartta piirtyy kaupunginosiin – ratkaisuja etsitään pilottien avulla. Työ- ja elinkeinoministeriön kolumni, 22.10.2026.

Tilastokeskus (2025): Vuonna 2024 työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän kuin vuonna 2023. Työvoimatutkimus, 6.3.2025. 

Työ- ja elinkeinoministeriö (2026): 11 kaupunkia mukaan kaupunginosapilottiin: Hallitus ratkoo nuorisotyöttömyyttä postinumeroalueittain. Tiedote 11.6.2026.

Witting, Mika (2024): Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne samankaltainen kuin syntyperäisillä suomalaisilla – täydennyskyselyillä tutkintorekisteriin 45 000 uutta tutkintoa. Tilastokeskus, Tieto&trendit 25.6.2024.