SAK: Verokeinot ja vaikutusarviot puutteellisia valtiovarainministeriön meno- ja verokartoituksissa

VM:n kartoitukset kohdistavat sopeutuksen raskaimmin työttömiin, pienituloisiin ja lapsiperheisiin, vaikka VM totesi aiemmassa virkapuheenvuorossaan, että sosiaaliturvasta on jo leikattu paljon ja työttömyysturvaleikkauksista on syytä pidättäytyä.

– Verokartoitus ei juuri sisällä uusia veroja tai veropohjan laajennuksia, vaikka niiden avulla voitaisiin merkittävästi vahvistaa julkista taloutta. SAK on esittänyt esimerkiksi puolustusveroa, jossa varallisuutta verotettaisiin hyvin maltillisesti. Tämänkaltaista veropohjan vahvistamista olisi tarvittu buffet-pöytään, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà huomauttaa.

Myönteistä verokartoituksessa on, että VM tunnistaa tarpeen korjata listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, joka hidastaa nykyisin myös kasvua. Lisäksi kiinteistöverotuksessa edistysaskel olisi saada maapohjien verotusarvot vastaamaan markkina-arvoa. Valmiste- ja liikenneveroissa tiettyjen verojen indeksointi on kannatettavaa verotulojen rapautumisen välttämiseksi.

Kartoitukset ovat keskenään ristiriidassa. Verokartoitus perustelee ALV-korotusten lievempää tulonjakovaikutusta sillä, että indeksisidonnaiset etuudet nousevat hintojen mukana. Menokartoitus esittää samojen etuuksien jäädyttämistä. Yhdessä toteutettuina pienituloisten ostovoima heikkenisi peräti kahta kautta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto kritisoi jo edellisiä valtiovarainministeriön kartoituksia siitä, että niiden vaikutusarviot olivat puutteellisia. Kartoituksista puuttuivat kysyntävaikutukset, työllisyysvaikutusten epävarmuus ja aikajänne jäivät epäselviksi sekä tulonjakovaikutuksia ei arvioitu riittävästi varsinkaan sosiaaliturvaleikkausten osalta. 

– Ikävä kyllä valtiovarainministeriö ei ole edelleenkään ottanut riittävästi opiksi valvovan viranomaisen huomioista. Sopeutuksella ja varsinkin sosiaaliturvaleikkauksilla on väistämättä merkittäviä kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja tulonjakoon. Ne pitäisi tuoda näkyväksi, jotta poliittisten valintojen seuraukset ovat äänestäjillä etukäteen tiedossa, Patrizio Lainà toteaa.

Työllisyysvaikutusten arviointia on syytä uudistaa perinpohjaisesti. Orpon hallituksen sopeutuksesta kaksi miljardia euroa nojasi epämääräisiin työllisyysvaikutuksiin. Selvää on, että tällä hallituskaudella työllisyys on pikemminkin romahtanut ja julkinen talous sen vuoksi heikentynyt. Esimerkiksi Ruotsissa työllisyysvaikutusten arvioinnista on luovuttu.