Rakennusten purkaminen on kiihtynyt – SAFA esittää selvityshenkilöä

Suomeen on syntynyt purkamista suosiva toimintakulttuuri, joka on haitallinen sekä ilmaston että rakennusperinnön kannalta. Selvityshenkilön tehtävänä olisi kartoittaa monitahoista ongelmaa sekä ratkaisuja siihen, miten Suomi voi siirtyä kohti korjaamista, uudelleenkäyttöä ja rakennusperinnön turvaamista.

Purkamista suosiva kulttuuri uhkaa myös arvokasta rakennusperintöä

Olemassa olevan rakennuskannan kohtelulla on ratkaiseva ja kauaskantoinen merkitys ilmaston, talouden, kulttuuriperinnön ja arkiympäristön kannalta.

"On kriittinen kysymys, miten rakennuskantaa korjataan, muutetaan ja puretaan. Korjausrakentamisen tukemisella olisi myös vahva työllistävä vaikutus", Safan puheenjohtaja Asko Takala sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 purettiin noin 8 000 rakennusta, mikä on kaksinkertainen määrä vuoteen 2010 verrattuna. Purettavaksi päätyy jopa arvokasta rakennusperintöä: 1930–1940-lukujen harvinaisia funkisrakennuksia, yli satavuotiaita hirsitaloja ja Suomen arvostetuimpien nykyarkkitehtien töitä. Esimerkiksi arkkitehti ja akateemikko Juha Leiviskän suunnittelema, vuonna 1983 valmistunut Kirkkonummen seurakuntakeskus on edelleen purku-uhan alla.

"Ongelma ei ole vain yksittäisissä hankkeissa, vaan toimintatavoissa, kannusteissa ja hallinnollisissa rakenteissa", Takala sanoo.

Safan ehdotuksen mukaan hallituksen asettama riippumaton selvityshenkilö kartoittaisi, miten olemassa olevan rakennuskannan käyttöä, korjaamista ja uudelleenkäyttöä voidaan vahvistaa ja arvokasta rakennusperintöä turvata.

Purkamista suosiva toimintakulttuuri on monitahoinen, joten selvityksessä tulisi tarkastella niin viranomaiskäytäntöjä, valtion ohjausta ja taloudellisia kannustimia kuin kuntien kaavoitusta ja maapolitiikkaa.

Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteitä vietävä käytäntöön

Vuoteen 2035 ulottuvan Suomen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (Apoli) keskeistä sisältöä on rakennuskannan huoltaminen, korjaaminen ja kehittäminen.

Safa esittää, että seuraavalla hallituskaudella edistetään ripeästi myös muita Apolin tavoitteita, kuten laadukasta, monipuolista ja kohtuuhintaista asuntorakentamista. 

"Erityisen tärkeää on turvata valtion tukeman kohtuuhintaisen asumisen jatkuvuus", Asko Takala sanoo.

Viime vuonna voimaan tulleen uuden rakentamislain ja valmisteilla olevan alueidenkäyttölain myötä koko rakennetun ympäristön lainsäädäntö on mullistunut perusteellisesti. Rakennetun ympäristön lainsäädäntöuudistus tulisi seuraavalla hallituskaudella arvioida laajasti eri toimijoiden näkökulmasta.