Tutkijat: Ilman oppivia aikuisia ei ole toimivaa demokratiaa, opistojen toimintaedellytykset säilytettävä

Vapaa sivistystyö tarkoittaa koulutusta, jota tarjotaan kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa. Näiden erilaisten opistojen koulutukseen osallistuu vuositasolla yli 900 000 suomalaista. Viime aikoina opistojen rahoitusta on leikattu merkittävästi.

Sivistyksen tasa-arvoisuutta tukeva rooli korostuu harvaan asutuilla alueilla

Kunnilla on velvollisuus turvata asukkaidensa perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, mihin sisältyvät myös sivistykselliset oikeudet. 

Harvaan asutuilla alueilla: 

• Mahdollisuudet kouluttau­tumiseen, itsensä kehittämiseen ja kulttuuriin osallistumiseen ovat suppeampia kuin tiiviimmin asutuilla alueilla.
• Paikalliset opistot tarjoavat yhä osallistumismahdollisuuksia kouluttautumiseen sekä kulttuuritoimintaan. 
• Osa oppilaitoksista kokee toimivansa alueensa ainoana jäljellä olevana koulutustoimijana.

”Sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen ei riipu pelkästään koulutusmahdollisuuksien olemassaolosta, vaan myös niiden tosiasiallisesta saavutettavuudesta sekä kyvystä tunnistaa erilaisten väestöryhmien tarpeet”, toteaa hyvinvointioikeuden yliopistonlehtori Iina Järvinen, Itä-Suomen yliopistosta. 

Erityisesti nuorille ja ikääntyneille merkityksellistä opiskelua

Opistojen tarjoaman koulutuksen osallistujissa painottuvat työikäiset ja korkeakoulutetut. Vapaa sivistystyö pyrkii tavoittamaan kaikki kansa­laiset, mutta tarjontaa on kohdennettu erityisesti ikääntyneille, maahanmuuttajille, matalan koulutustason omaaville, työttömille, oppimisvaikeuksia kokeville ja koulutussiirtymissä oleville nuorille. Koulutukseen osallistumisen on todettu vahvistavan hyvinvointia, osallisuuden kokemusta, toimintakykyä ja työssä jaksamista.

Opistojen rooli on keskeinen ikääntyneiden toimintakyvyn sekä yhdenvertaisten mahdollisuuksien säilyttämisestä yhteiskuntaan osallistumisessa. Ikääntyneistä 60 % ilmoittaa tarvitsevansa apua digiasioiden opetteluun ja vain noin viidesosa heistä asioi digitaalisesti sote-asioissaan. 

”Digiyhteiskunnassa myös eläkeikäisten osallisuus toteutuu koko ajan enemmän ja enemmän digitaalisten välineiden kautta. Aikuisia koskevat kansalliset ja pohjoismaiset tutkimukset osoittavat, että tekoälyn lukutaito ja robottilukutaito ovat meillä vielä hyvin rajallisia”, sanoo kasvatustieteen professori Päivi Rasi-Heikkinen Lapin yliopistosta.  

Laajennettu oppivelvollisuus tuli Suomessa voimaan vuonna 2021, mistä lähtien nuoret ovat voineet suorittaa oppivelvollisuuttaan kansanopistoissa. Opistovuoden tunnettuus ja saavutettavuus eivät ole vielä riittävällä tasolla koko Suomessa: nuoret itse tai heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset eivät tunne opistojen tarjoamia mahdollisuuksia koulutus- ja työelämäpolkujen tukijana.

Tutkijat korostavat:  

• Yhteiskunnan uudet ilmiöt ja isot muutokset, kuten tekoälyn ja robottien kanssa toiminen, kasvattavat tarvetta elinikäiselle oppimiselle ja aikuisväestön kouluttautumismahdollisuuksille.

• Sivistystyön keskiössä ei silti tule jatkossakaan olla pelkkä työelämä, vaan omaehtoinen ja hyvinvointia tukeva oppiminen. 

• Todennetut hyödyt vapaasta sivistystyöstä liittyvät nimenomaan ihmisten hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimii vapaan sivistystyön tulevaisuus
-työryhmä, joka julkaisee loppuraporttinsa ja toimenpide-ehdotuksensa 8.12.2026. Tiedekooste on tehty työryhmän taustamateriaaliksi.

Sisällön tuottamiseen osallistui kuusi eri alojen tutkijaa: Iina Järvinen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, Päivi Rasi-Heikkinen, professori, Lapin yliopisto, Janne Varjo, professori, Helsingin yliopisto, Jenni Pätäri, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Annika Pastuhov, yliopistonlehtori, Åbo Akademi ja Paula Alanen, tutkija/erityisasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu.

Aiheesta voi haastatella seuraavia tutkijoita olemalla heihin suoraan yhteydessä:

Päivi Rasi-Heikkinen, professori, Lapin yliopisto (medialukutaito, digitaidot, ikääntyneiden oppiminen) paivi.rasi-heikkinen@ulapland.fi p. 040 4844 240

Janne Varjo, professori, Helsingin yliopisto (koulutussosiologia, koulutuspolitiikka, koulutuksen tasa-arvoisuus) janne.varjo@helsinki.fi p. 050 3182205

Iina Järvinen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto (oikeustiede, yhdenvertaiset oikeudet oppimiseen ja osallistumiseen) iina.jarvinen@uef.fi p. 050 464 8578

Jenni Pätäri, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto (vapaan sivistystyön yhteiskunnallinen merkitys, demokratia ja sivistykselliset oikeudet) jenni.patari@sivistystyo.fi p. 050 462 5277

MIKÄ ON SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN TIEDEKOOSTE?

• Suomalainen Tiedeakatemia kehittää erilaisia vaikuttavia tapoja tutkimustiedon hyödyntämiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

• Tiedettä tiiviisti -tiedekoosteet tarjoavat tutkimustietoa sekä eri alojen tutkijoiden asiantuntija-arvioihin perustuvia tutkimuspohjaisia suosituksia.
• Tutustu tarkemmin Tiedeakatemian toimintaan ja aiempiin tiedekoosteisiin: https://acadsci.fi/tiedeakatemian-julkaisut/tietokoosteet/