Suomen Pankki

Asuntoyhteisöt nostivat syyskuussa 2026 vähemmän uusia lainoja kuin vuotta aiemmin

28.10.2026 10:00:00 EET | Suomen Pankki | Tiedote

Jaa

Suomalaiset asuntoyhteisöt nostivat syyskuussa 2026 uusia lainoja lähes 39 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-syyskuussa 2026 asuntoyhteisöt ovat nostaneet uusia lainoja lähes 17 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Asuntoyhteisöt nostivat syyskuussa 2026 uusia lainoja vuodentakaista vähemmän
Asuntoyhteisöt nostivat syyskuussa 2026 uusia lainoja vuodentakaista vähemmän

Suomalaiset asuntoyhteisöt nostivat syyskuussa 2026 uusia lainoja 304 milj. euron edestä Suomessa toimivilta luottolaitoksilta. Lainoja nostettiin lähes 39 % vähemmän kuin syyskuussa 2025. Kuukausittainen nostomäärä on ollut pienempi viimeksi heinäkuussa 2022. Tammi-syyskuussa 2026 asuntoyhteisöt ovat nostaneet uusia lainoja yhteensä 4,3 mrd. euron edestä, mikä on lähes 17 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Heinäkuussa 2026 asuntoyhteisöt nostivat tavanomaista enemmän uusia lainoja, lähes 800 milj. euron edestä. Nostomäärää kasvatti heinäkuussa voimaan tullut työeläkejärjestelmän uudistus, mikä näkyi myös muiden yrityslainojen kysynnässä 1. Koko kuluvan vuoden aikaiseen lainanostojen määrän pienentymiseen on kuitenkin osaltaan vaikuttanut vähentynyt rakentaminen. Tilastokeskuksen mukaan tammi-elokuussa 2026 kerrostaloasuntojen rakentamisia on aloitettu 18 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Valtio on myöntänyt aiempaa vähemmän korkotukivaltuuksia vuodelle 2026, joten myös valtion tukeman asuntotuotannon aloitusmäärät ovat pienentyneet 2.

Uusien nostojen vähenemisestä huolimatta asuntoyhteisöjen lainakanta kasvoi edelleen ja ylsi 47,0 mrd. euroon syyskuussa 2026. Kannan vuosikasvuvauhti oli 2,7 % ja kiihtyi hieman vuodentakaiseen verrattuna. Aiempiin vuosiin verrattuna kasvu oli kuitenkin verrattain hidasta. Esimerkiksi vielä kolme vuotta aiemmin asuntoyhteisöjen lainakanta kasvoi 5,0 prosentin vuositahtia.

Asuntoyhteisöjen lainakannasta hieman yli puolet oli myönnetty yksityisille kotimaisille asunto-osakeyhtiöille (taloyhtiöt) elokuussa 2026 3. Loppuosa koostuu pääasiassa muiden julkisten asuntoyhteisöjen ja muiden yksityisten kotimaisten asuntoyhteisöjen lainoista4. Taloyhtiöiden lainakannasta hieman alle 13 % oli uusilla, enintään viiden vuoden ikäisillä yhtiöillä elokuussa 2026. Uusien taloyhtiöiden lainakanta on supistunut jo usean vuoden ajan. Lainakannat sen sijaan ovat jo pidempään kasvaneet 10–30-vuotiailla ja yli 50-vuotiailla taloyhtiöillä.

Asuntoyhteisöjen lainakannan keskikorko on noussut yleisen korkotason noustessa. Syyskuussa 2026 lainakannan keskikorko oli 3,35 %, kun vielä vuotta aiemmin se oli 2,97 %. Lainoista 84 % oli euriborsidonnaisia syyskuun 2026 lopussa.

Lainat

Suomalaiset kotitaloudet nostivat syyskuussa 2026 uusia asuntolainoja 1,3 mrd. euron edestä, mikä on 10 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 130 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi elokuusta ja oli 3,54 % syyskuussa. Asuntolainakanta oli syyskuun 2026 lopussa 105,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,2 %. Sijoitusasuntolainoja oli 9,3 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli syyskuun lopussa kulutusluottoja 17,4 mrd. euroa ja muita lainoja 18,0 mrd. euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja5 syyskuussa 2,1 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi elokuusta ja oli 4,49 % syyskuussa. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli syyskuun lopussa 113,7 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli syyskuun 2026 lopussa 118,1 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,94 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 71,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 17,8 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat syyskuussa 1,7 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli syyskuussa 2,85 %.

Lisätietoja antavat

  • Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,
  • Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.

Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 27.11.2026 klo 10.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.

Tilastoluvut ovat saatavilla myös rajapinnan kautta Suomen Pankin avoimen datan portaalista. Lisätietoa osoitteesta https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/avoin-data/.

1 Yrityslainakannan kasvuvauhti kiihtyi kesällä 2026.

2 Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) tilastot valtion tukemasta uudisasuntotuotannosta ja korkotukivaltuuden käytöstä: https://www.varke.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/valtion-tukema-asuntotuotanto.

 3Luottotietoraportointiin perustuvat asuntoyhteisölainojen tilastot Suomen Pankin verkkosivuilla. Syyskuun 2026 luvut julkaistaan 12.11.2026.

4 Muut asuntoyhteisöt kuin asunto-osakeyhtiöt sisältävät muun muassa yksityisiä vuokra-asuntokonserneja, kiinteistöyhtymiä, julkisia pääasiassa kunnallisia vuokra-asuntoyhtiöitä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARAn) yleishyödyllisiksi nimeämiä yhteisöjä, kuten asunnonvuokraajia.

5 Pl. tili- ja korttiluotot.

Linkit

Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Centralbankskrediternas roll i styrningen av Eurosystemets räntor ökar när likviditeten minskar14.10.2026 11:02:29 EEST | Pressmeddelande

När affärsbankernas inlåning i centralbanken, dvs. centralbankslikviditeten, minskar, kommer styrningen av de korta penningmarknadsräntorna basera sig allt mer på en aktiv penningmarknad och Eurosystemets likviditetstillförande refinansieringstransaktioner. Beloppet av centralbanksinlåning minskar till följd av förfall av de värdepapper som Eurosystemet köpte under perioden med låg inflation och under coronapandemin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye