Maanmittauslaitos

Puiden kuolleet oksat liikkuvat – ja täysin eri tavalla kuin elävät

28.10.2026 07:00:00 EET | Maanmittauslaitos | Tiedote

Jaa

Kuolleet puunoksat eivät suinkaan ole paikallaan, vaan liikkuvat selvästi vuorokauden aikana. Tämä käy ilmi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n ja Heidelbergin yliopiston yhteisestä tutkimuksesta.

Pieni metallinen laite kiinnitettynä telineeseen metsän reunassa
Tutkimus tehtiin laserkeilaamalla joukko puita kerran tunnissa useana peräkkäisenä päivänä Hyytiälän tutkimusmetsässä. Mariana Campos Maanmittauslaitos

Tutkimus tehtiin laserkeilaamalla joukko puita kerran tunnissa useana peräkkäisenä päivänä Hyytiälän tutkimusmetsässä. Seurantajaksoksi valittiin päivät, jolloin tuuli tai sade eivät vaikuttaneet puiden liikkeeseen.

Kuolleiden oksien järjestelmällistä liikettä oli pitkään epäilty, mutta sitä ei ollut aiemmin pystytty mittaamaan tarkasti luonnollisissa olosuhteissa. Autonomisen laserkeilauksen avulla tutkijat onnistuivat seuraamaan oksien pientäkin liikettä tarkasti ja järjestelmällisesti. 

Mallinnus osoitti, että kaikki tutkitut oksat, yhteensä 16 havupuusta ja yhdestä lehtipuusta, noudattivat selkeää ja systemaattista liikemallia vuorokauden aikana.

Kuolleet havupuiden oksat liikkuivat päivisin alaspäin ja öisin ylöspäin, kun taas tutkitut koivun oksat käyttäytyivät päinvastoin. Oksien kärjet liikkuivat vain muutamassa päivässä jopa 43 senttimetriä korkeussuunnassa.

Kuolleet oksat reagoivat ilmankosteuteen

Tutkimuksen perusteella kuolleet oksat liikkuvat ympäristötekijöiden vaikutuksesta, ja keskeisessä roolissa on ilman kosteuden vaihtelu. Suhteellisesta kosteuserosta riippuen puuaines joko sitoo vettä ilmasta tai luovuttaa sitä, jolloin puu laajenee tai kutistuu. Oksien liikkeissä havaittiin viive suhteessa kosteuspitoisuuteen: liike seurasi kosteuden muutoksia keskimäärin noin 3,5 tunnin viiveellä.

Sama ilmiö näkyy esimerkiksi saunan lauteiden tai terassilaudoituksen vääntymisenä.

– Puun reagoiminen kosteuteen on tuttua puurakenteissa, mutta ilmiön todentaminen elävissä puissa on uutta. Pitkä aikasarja laserkeilaamalla auttaa havaitsemaan pieniäkin muutoksia puissa systemaattisesti, kertoo apulaisprofessori Eetu Puttonen Maanmittauslaitoksesta.

Lisäksi tutkimus osoitti, että elävien ja kuolleiden oksien liikekuviot poikkeavat selvästi toisistaan. Tämän ilmiön seuranta voi auttaa kehittämään uusia menetelmiä kuolleiden tai vasta kuolevien puunosien tunnistamiseen.

Laserkeilausaikasarjoihin perustuvalla tutkimusmenetelmällä on aiemmin havaittu, että puut ”nukkuvat” öisin ja että samankin lajin puut heräävät kevääseen omia aikojaan.

Tutkimusta rahoittivat Saksan tutkimussäätiö (DFG), Suomen Akatemian tutkimusneuvosto sekä Suomen tutkimuslaitosten Tulanet-postdoc-ohjelma. Tutkimus on osa metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutusta tutkivaa lippulaiva UNITE:a.

Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu avoimesti Agriculture and Forest Meteorology -lehdessähttps://doi.org/10.1016/j.agrformet.2026.111444

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Pieni metallinen laite kiinnitettynä telineeseen metsän reunassa
Tutkimus tehtiin laserkeilaamalla joukko puita kerran tunnissa useana peräkkäisenä päivänä Hyytiälän tutkimusmetsässä.
Mariana Campos Maanmittauslaitos
Lataa
Erilaisia puita metsässä
Tutkimuksessa havaittiin, että havupuiden ja lehtipuiden oksat liikkuvat eri tavalla.
Mariana Campos Maanmittauslaitos
Lataa

Maanmittauslaitos on yksi suomalaisten yhteiskunnan toimivuuden turvaajista. Tarjoamme tietoa ja palveluita omistuksen turvaamiseksi ja paikkatietojen hyödyntämiseksi. Teemme paikkatietoalaa eteenpäin vievää tutkimusta. Olemme yksi Suomen perusrekisteriviranomaisista ja kansainvälisesti arvostettu tutkimuslaitos.

Maanmittauslaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Lisääntyneitä syystulvia ja sulaa kesken talven – Suomen joissa näkyy muutos, jonka seuraaminen auttaa varautumaan tulevaan1.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Tänä syksynä monet pohjoisen joet ovat nousseet lähelle tulvakorkeuksia, jopa korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Kesällä puolestaan eri puolilla Suomea ihmeteltiin, mitä tehdä laitureille, joiden alta vedenpinta oli paennut. Tutkijat Turun yliopistosta ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä palasivat juuri Oulankajoelta maastomittauksista, jotka kertovat jokien muutoksesta.

Hirvivahingoista 55 miljoonan vuosittaiset tappiot metsänomistajille – löytyykö robotiikasta apu vahinkojen vähentämiseen?14.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Puiden taimet maistuvat hirville, mutta syönninestoaineen levittäminen käsin on hidasta ja työlästä. Nyt tutkitaan, voisivatko droonit korvata ihmistyön ruiskuttamalla ainetta tekoälyn avulla tunnistamiinsa taimiin. Metsäkeskuksen vetämässä tutkimushankkeessa mukana ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, Luonnonvarakeskus ja Riistakeskus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye