Vihreiden Inka Hopsu: Valtiovarainministeriön valtaa on hajautettava

Valtiovarainministeriö julkaisi tällä viikolla meno- ja rakennekartoituksensa. Vaikka kartoitus ei sisällä suoria esityksiä, kehystää se kuitenkin eri hallinnonaloista käytävää keskustelua. 

– Valtiovarainministeriö on hyvä arvioimaan päätösten suoria valtiontaloudellisia vaikutuksia, mutta huono arvioimaan niiden pitkän aikavälin seurauksia. Jos kartoituksessa listatut leikkaukset toteutettaisiin varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, syntyisi kyllä säästöjä lähivuosille, mutta suomalaisten osaaminen romahtaisi dramaattisella tavalla vuosikymmenen tai kahden kuluessa, millä olisi valtavia kansantaloudellisia vaikutuksia, Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu toteaa.

Kartoituksessa väläytellään mm. varhaiskasvatuksen maksujen korottamista, maksullista kouluruokailua lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin, opintotukileikkauksia sekä lukukausimaksuja. Herää kysymys, kuinka mielekäs on asetelma, jossa valtiovarainministeriön virkakunta arvioi toisten hallinnonalojen kysymyksiä. 

– Tämä jos mikä on päällekkäistä työtä, sillä kussakin ministeriössä on oma ydinosaamisensa. Ylipäätään asetelma, jossa yksi ministeriö pääsee sanelemaan kaikkien hallinnonalojen ratkaisuja on vaarallinen ja tietoon pohjautuvan päätöksenteon kannalta ongelmallinen, Hopsu korostaa.

Mitä tapahtuu koulutuksen rahoitukselle ikäluokkien pienentyessä?

Hopsu sai tällä viikolla vastauksen koulutuksen rahoitusta koskevaan kirjalliseen kysymykseensä. Hopsu kysyi, onko valtiovarainministeriö sitoutunut voimassa olevaan koulutuspoliittiseen selontekoon koulutuksen rahoituksen turvaamisen osalta ja miten valtiovarainministeriö arvioi ikäluokkien pienenemiseen liittyvää kehitystä tulevan
vuosikymmenen osalta.

Kysymykseen ei kuitenkaan vastannut valtiovarainministeriö. Opetusministeri Adlercreutzin allekirjoittamassa vastauksessa  todetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman väestökehityksen haasteita käsitelleen työryhmän näkemyksenä, että “laadukkaaseen perusopetukseen investointi ja lapsista huolehtiminen on jatkossakin olennaista Suomen menestykselle, eikä lasten määrän vähenemistä tule nähdä julkisen talouden säästönä”. 

Valtiovarainministeriön tulo- ja menokartoituksessa todetaan suoraan, että ikäluokkien pienentyessä olisi “julkisen talouden kestävyyden kannalta tärkeää, että perusopetuksen kustannukset vähenisivät vastaavasti”.

– Valtiovarainministeriön kanta on suorassa ristiriidassa parlamentaarisesti hyväksytyn koulutuspoliittisen selonteon ja opetus- ja kulttuuriministeriön johtaman asiantuntijanäkemyksen kanssa. Näin ei voi jatkua. Yhtenä pohdittavana ratkaisuehdotuksena esitän varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen valtionosuusrahoituksen siirtämistä valtionvarainmisteriöstä OKM:n hallinnonalalle, Hopsu toteaa.

– Jotta suomalaisten nuorten oppimistulokset saadaan kääntymään kohti parempaa, tulee koulutukseen myös panostaa. OKM:n ohjauksessa oleva rahoitus helpottaisi ikäluokkien pienenemisestä siirtyvien säästöjen ohjaamista takaisin koulutuksen rahoitukseen. Silloin koulutuksen rahoitus tulisi myös läpinäkyvämmäksi eikä koulutusleikkauksia piilotettaisi kuntien yleisistä valtionosuuksista leikkaamalla, Hopsu päättää.