Myrskyn rajuus on yllättänyt kolme viidestä suomalaisesta

Suomalaisista 72 prosenttia on kärsinyt myrskyjen seurauksista. Yleisimpiä haittoja ovat olleet sähkökatkot (58 prosenttia), omalle tontille kaatuneet puut (23 prosenttia) ja häiriöt matkustamiseen (18 prosenttia). Tiedot käyvät ilmi Ifin kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 012 täysi-ikäistä suomalaista syyskuussa 2026.

– Vaikka Suomessa myrskyistä varoitetaan hyvin, kolme viidestä suomalaisesta kertoo myrskyn rajuuden päässeen joskus yllättämään. Siksi on hyvä pohtia, miten ihmiset saataisiin reagoimaan varoituksiin entistä paremmin. Jo pienillä ennakoivilla toimilla voi usein merkittävästi vähentää myrskyn vahinkoja, kommentoi korvausjohtaja Tia Mäki Ifistä.

Eniten vahinkoja aiheuttaneet myrskyt painottuvat loppuvuoteen

Ifin vahinkotilastoissa myrskyt painottuvat erityisesti loppuvuoteen: neljä viidestä vuoden 2010 jälkeen eniten vahinkoja Suomessa aiheuttaneesta myrskystä on sattunut marras-joulukuussa. Näissä myrskyissä Ifin henkilöasiakkaille maksettu keskivahinko on vaihdellut noin 1 400 eurosta 5 900 euroon.

Tyypillisiä myrskyvahinkoja ovat kaatuneiden puiden rakennuksille ja ajoneuvoille aiheuttamat vauriot sekä sähkökatkoista aiheutuvat vahingot.

– Kovan tuulen lisäksi myrskyihin liittyy yhä useammin voimakkaita sateita. Siksi varautumisessa on erittäin olennaista huolehtia sadevesien hallinnasta: viemäreiden ja sadevesikaivojen pitää vetää ja veden päästä kulkemaan pois rakennusten ympäriltä. Katon kunnon säännöllinen tarkistaminen ja tarvittavien korjausten tekeminen viivyttelemättä on myös hyvin tärkeää, Mäki painottaa.

Voisiko uhkaavampi nimi saada varautumaan paremmin?

Suomessa voimakkaita myrskyjä ja rajuilmoja nimetään nimipäiväkalenterin mukaan, ja nimeksi valitaan ensimmäinen käyttämätön nimi. Joka kolmas suomalainen arvioi Ifin kyselyssä varautuvansa ainakin hieman enemmän, jos myrskyllä olisi tavallista etunimeä vakavampi tai uhkaavampi nimi. Alle 30-vuotiaista näin ajattelee 42 prosenttia.

Kun vastaajilta kysyttiin yksittäisistä nimistä, Luciferin arvioi saavan suhtautumaan myrskyyn vakavammin 33 prosenttia ja Hannibalin 24 prosenttia vastaajista. Sen sijaan Erkki saisi suhtautumaan myrskyyn vakavammin vain 3 prosenttia ja Anna 2 prosenttia.

– Tutkimusten mukaan nimet, joissa on paljon voimakkaita konsonantteja, kuten p, t, k ja g, koetaan pelottavammiksi. Nykyään etunimissä suositaan pehmeämmin sointuvia, vokaalipitoisia nimiä, joten konsonanttipitoinen nimi erottuu joukosta ja herättää huomiota, kommentoi professori Linnea Gustafsson Halmstadin yliopistosta.

Nimi ei kuitenkaan ole ratkaisevin tekijä. 65 prosenttia suomalaisista arvioi, että selkeämmät varoitusluokitukset viranomaisilta saisivat varautumaan myrskyyn paremmin.

Eniten vahinkoja Ifin henkilöasiakkaille vuosina 2010–2025 aiheuttaneet myrskyt

	Myrskyn nimi	Aika	Vahinkojen määrä	Alueet
1.	Tapani	26.12.2011	6 400	Lounais-Suomi ja sitä ympäröivät alueet
2.	Hannes	27.-28.12.2025	2 000	Koko rannikkoseutu ja laajalti muu Suomi
3.	Asta	29.-30.7.2010	1 500	Itä-Suomi
4.	Seija	13.12.2013	1 400	Lounais-Suomi ja rannikkoalue
5.	Eino	17.11.2013	1 100	Pohjanmaa

_{Lähde: Ifin henkilöasiakkaiden vahinkotilastot}

Miten varautua, kun myrsky lähestyy?

1. Seuraa sääennusteita ja varoituksia. Tarkista, milloin myrskyn ennustetaan saapuvan omalle alueellesi, ja tee tarvittavat valmistelut ajoissa.
2. Vie pihalla ja parvekkeella oleva irtaimisto suojaan. Kiinnitä esimerkiksi trampoliini ja kevyet katokset kunnolla.
3. Varmista sadeveden kulku. Poista roskat sadevesikaivoista ja -kouruista ja varmista, että katolta tuleva vesi ohjautuu pois rakennuksen vierustalta.
4. Arvioi pihapuiden kunto. Huonokuntoiset puut tai oksat kannattaa kaadattaa ennalta, etenkin jos ne voivat kaatua rakennusten tai pysäköintialueen päälle. Älä ryhdy puiden kaatoon tai oksien poistamiseen enää myrskyn alettua.

5. Sulje rakennusten ovet ja ikkunat huolellisesti.
6. Varaudu sähkökatkoon. Pidä kotona esimerkiksi ladattu varavirtalähde, taskulamppu ja paristoja.

 

Ifin kyselytutkimukseen vastasi 1 012 täysi-ikäistä suomalaista 21.–28.9.2026. Tuloksia on painotettu aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tulosten virhemarginaali on enintään ±2,8 prosenttiyksikköä (95 %:n luottamustasolla). Vastaava tutkimus toteutettiin samaan aikaan Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov.