Kiinteistökauppa ylittänyt jo koko viime vuoden tason – tuottovaateet jälleen nousussa

Kiinteistökauppaa käytiin tammi-syyskuussa 4,3 miljardilla eurolla

Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi nousi 4,3 miljardiin euroon. Vuoden edetessä epävarmuus on kuitenkin kasvanut, ja vilkkaan alkuvuoden jälkeen heinä-syyskuun volyymi jäi reiluun 800 miljoonaan euroon. Ulkomaisten sijoittajien osuus volyymista oli 53 prosenttia, ja näistä sijoituksista lähes 80 prosenttia on lähtöisin muista Pohjoismaista. Asuntojen osuus kokonaisvolyymista oli alkuvuoden isojen salkkukauppojen siivittämänä peräti 37 prosenttia. Lokakuun muutamat merkittävät kaupat ovat nostaneet kuluvan vuoden kauppavolyymin jo selkeästi yli viime vuoden tason, noin 4,6 miljardiin euroon.

Nousevat korot näkyvät kiinteistöjen tuottovaatimuksissa ja arvostuksissa

Lokakuun Rakli-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin ydinkeskustan prime-toimistokiinteistön tuottovaatimus nousi 5,7 prosenttiin. Hyväsijaintisen helsinkiläisen asuntokiinteistön tuottovaatimukseksi arvioitiin 4,6 prosenttia ja keskustan liikekiinteistön 6,2 prosenttia. Tuottovaateet olivat sektorista riippuen 0,2-0,6 prosenttiyksikköä korkeampia kuin vuosi sitten.

Vuokra-asuntojen käyttöaste nousee, vuokrat laahaavat

Vapaarahoitteisen vuokra-asuntotarjonnan kasvu on hiipunut, kun markkinatilanne on painanut uudisrakentamisen edellytyksiä. Kasvun hidastuminen näkyy nyt selkeästi vuokra-asuntojen käyttöasteissa, jotka nousivat syksyn aikana kaikissa suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla käyttöaste nousi syyskuussa 95,3 prosenttiin, korkeimmilleen sitten vuoden 2020 alun. Nousua vuodentakaisesta oli 1,6 prosenttiyksikköä. Tarjontatilanteen tasapainottuminen ei kuitenkaan vielä näy vuokrissa: KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaava indeksi laski kesä-syyskuussa alkaneissa sopimuksissa pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Toimistomarkkinoiden polarisaatio kärjistyy edelleen ja sijoituskysyntä on heikkoa

Pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöaste nousi syyskuun lopussa ennätykselliseen 18,6 prosenttiin. Parhaiden tilojen kysyntä on kuitenkin vahvaa: KTI:n Helsingin ydinkeskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi vuodessa 5,6 prosenttia. Hyvälaatuisissa toimistoissa käyttöasteet ovat myös selkeästi keskimääräistä parempia. Toimistokiinteistöjen tammi–syyskuun kauppavolyymi jäi hieman yli 200 miljoonaan euroon ja osuus kokonaisvolyymista viiteen prosenttiin, eli matalammaksi kuin koskaan aiemmin.

Liiketilojen käyttöaste vahva, logistiikkakauppa vilkasta

Suomalaisten kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli kesäkuun lopussa koko maassa hieman yli 96 prosenttia, ja keskusten kokonaismyynti kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,9 prosenttia. Kiinteistökauppamarkkinoilla sijoittajien kiinnostus painottuu kuitenkin pienempiin liikekiinteistöihin, eli päivittäisen asioinnin sekä big box -kohteisiin. Tuotannollisista kiinteistöistä on tehty vuoden aikana useampia merkittäviä salkkukauppoja, ja kauppavolyymi nousi lokakuun lopulla jo 1,3 miljardiin euroon, joka lähestyy jo vuoden 2017 1,5 miljardin euron ennätystasoa. Sektorin vuokramarkkinanäkymät ovat vakaita.

Hoivakiinteistöjen tarve kasvaa, hotellit elpyvät

Yhteiskuntakiinteistöjen kauppavolyymi jäi tammi–syyskuussa hieman yli 500 miljoonaan euroon, eli selkeästi viime vuotta matalammaksi. Väestön ikääntyminen kasvattaa hoivakiinteistöjen tarvetta ja kysyntää, ja asumispalvelukiinteistöjen osuus sektorin kaupoista oli yli 70 prosenttia. Hotellikiinteistöjen kaupankäynti on tänä vuonna ollut viime vuotta vähäisempää, mutta matkailukysyntä vahvistuu: majoitusliikkeiden yöpymiset lisääntyivät tammi–elokuussa 0,9 prosenttia. Myös hotellihuoneiden käyttöaste lähestyy vuoden 2019 tasoa.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, hanna.kaleva@kti.fi, 040 5555 269
KTI Kiinteistötieto Oy
www.kti.fi