Sopimuksellinen kaupunkipolitiikka tukee valtion ja kaupunkien yhteisten tavoitteiden saavuttamista

Valtion ja suurten kaupunkien sopimuksellinen yhteistyö vahvistaa koko Suomen kilpailukykyä, taloutta ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Allianssimalli, MAL-sopimukset ja ekosysteemisopimukset muuttavat yhteiset tavoitteet konkreettisiksi toimiksi: vaikuttavammiksi palveluiksi, kaupunkiympäristöjen rakennus- ja liikenneinvestoinneiksi sekä uusiksi innovaatioiksi ja kasvavaksi yritystoiminnaksi.

Suomen kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi on tärkeää:

1. Jatkaa valtion ja kuuden suurimman kaupungin strategista allianssiyhteistyötä ja vahvistaa sen vaikuttavuutta kansallisesti merkittävien haasteiden ratkaisemisessa.
2. Jatkaa MAL-sopimusmenettelyä ja turvata sen pitkäjänteinen rahoitus. Sopimuksilla tulee vahvistaa kasvavien kaupunkiseutujen kestävää liikkumista ja investointiedellytyksiä sekä palauttaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon ohjaus ja rahoitus osaksi sopimusmenettelyä.
3. Jatkaa ekosysteemisopimuksia TKI-toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi ja kasvun edistämiseksi. Sopimusmallilla tuetaan alueellisten osaamiskärkien kehittämistä, tutkimuksen kaupallistamista ja uuden yritystoiminnan syntymistä.

Allianssimallista jatkuvuutta valtion ja kuutoskaupunkien yhteistyölle

Hallituskaudella 2023–2027 käynnistetty valtion ja kuuden suurimman kaupungin allianssimalli on vahvistanut valtion ja kaupunkien kykyä ratkaista valtakunnallisesti merkittäviä haasteita. Yhteisvalmistelulla on parannettu työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta, edistetty työllisyyttä ja kansainvälisten osaajien saatavuutta, vastattu varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan sekä ehkäisty segregaatiota.

Allianssimalli on tiivistänyt kaupunkien ja valtion yhteistyötä sekä tuonut valmisteluun molempien osapuolten osaamisen ja resurssit. Se vahvistaa hallitusohjelman toimeenpanoa kokoamalla keskeiset toimijat yhteen jo valmistelun varhaisessa vaiheessa. Samalla valtio saa koordinoidun näköalan kaupunkikenttään ja voi hyödyntää kaupunkien käytännön tietoa, dataa ja kokeiluja. Tämä parantaa politiikkatoimien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta, vähentää sirpaleista vuorovaikutusta ja ehkäisee jälkikäteistä korjaustarvetta.

Allianssi tarjoaa myös pysyvän rakenteen monialaisten ja poikkihallinnollisten haasteiden ratkaisemiseen. Tuloksellista ja ratkaisukeskeistä yhteistyötä on siksi perusteltua jatkaa ja kehittää edelleen. Mallin toimivuus valtion ja kaupunkien yhteistyössä on tunnistettu myös EU-tasolla.

MAL-sopimuksilla luodaan toimivia ja kestäviä kaupunkiseutuja

Kestävää kasvua edistävä maankäytön, asumisen ja liikenteen -sopimusmenettely on yksi Suomen vaikuttavimmista kaupunkipolitiikan välineistä. Sopimusmenettely kohdistuu seitsemälle suurelle kaupunkiseudulle, joissa asuu 3,2 miljoonaa asukasta. Menettely on vahvistanut suurten kaupunkiseutujen kasvua, työvoiman saatavuutta, kestävää liikkumista, asuntotuotantoa sekä valtion ja kaupunkiseutujen välistä strategista yhteistyötä. 

Valtion MAL-rahoitus on saanut aikaan myös huomattavan vipuvaikutuksen kuntien omiin investointeihin ja auttanut myös valtiota saavuttamaan omia liikenne-, ilmasto- ja asuntopoliittisia tavoitteitaan. Tampereen seudulla valtiokumppanuus on tukenut maankäytön tehostamista sekä raitiotien ja lähijunakehityksen toteutumista. Sopimuksella on edistetty myös asumisen kohtuuhintaisuutta. 

Tulevalla MAL-kierroksella valtion rahoituksen tulee vastata kaupunkiseutujen kasvua, investointitarpeita ja sopimusmenettelyn kansallista merkitystä. Suuret kaupungit ja kaupunkiseudut kohtaavat uusia haasteita muun muassa kansainvälistymisestä, segregaatiosta, energia- ja luontokysymyksistä sekä turvallisuudesta. Sopimuskumppanuuden tulee vahvistaa pitkäjänteistä suunnittelua ja sitoutumista näihin valtiollekin tärkeisiin tavoitteisiin.

Jos MAL-rahoitus jää riittämättömäksi, vaarana on, että valtion ja kaupunkiseutujen vuosien aikana rakentama kumppanuus alkaa rapautua.

Ekosysteemisopimuksilla houkutellaan investointeja ja kohdennetaan TKI-panostukset vaikuttavasti 

Yliopistokaupunkien ja työ- ja elinkeinoministeriön välisillä ekosysteemisopimuksilla vahvistetaan innovaatiotoiminnan yhteistyöverkostoja ja osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta kohdentamalla rahoitusta strategisesti.

Ekosysteemisopimusmalli on ollut Pirkanmaalle yksittäistä rahoitusinstrumenttia laajempi strategisen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kehittämisen väline. Seitsemänvuotinen sopimuskehys on koonnut keskeisiä toimijoita, kuten kaupungin, valtion, korkeakouluja, kehitysyhtiöitä ja yrityksiä yhteisten kasvualojen ympärille ja mahdollistanut resurssien kohdentamista sellaisiin teemoihin, joissa Tampereella on sekä vahvaa osaamista että kansallista kasvupotentiaalia. Monitoimijainen sopimus on vahvistanut kaupungin kykyä rakentaa TKI-kumppanuuksia sekä hyödyntää kansallista ja eurooppalaista kilpailukykyrahoitusta muun muassa kestävän teollisuuden, digitaalisen terveyden, älykaupungin sekä startup-toiminnan teemoissa. 

Sopimuksen keskeinen lisäarvo on syntynyt pitkäjänteisyydestä: ennakoitava strateginen ja rahoituksellinen kehys on antanut alueelle mahdollisuuden kehittää elinkeinoelämän toimintaympäristöä vahvuuksista käsin johdonmukaisesti, koota toimijoita yhteisiin hankkeisiin sekä uudelleensuunnata toimintaa toimintaympäristön muuttuessa.

Sopimuksellista mallia tarvitaan jatkossakin, sillä Suomen kilpailukyky rakentuu yhä enemmän alueellisten innovaatioekosysteemien kyvylle tukea osaamisen ja yritysten uudistumista, tutkimuksen kaupallistamista sekä taidolle valjastaa kaupunkiympäristö tukemaan kasvua.

Toimiviksi osoittautuneiden yhteistyömallien jatkuvuus ja riittävä resursointi on turvattava myös tulevilla hallituskausilla

Valtion ja kuuden suurimman kaupungin strateginen allianssi, MAL-sopimukset ja ekosysteemisopimukset muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden, jota ei pidä hajauttaa tai heikentää. Vakiinnuttamalla allianssimalli sekä vahvistamalla MAL- ja ekosysteemisopimuksia valtio voi vauhdittaa investointeja, parantaa politiikkatoimien vaikuttavuutta ja tukea koko Suomen kestävää kasvua.