Talentian selvitys: Toimeentulotuen uudistus ei edistä työllistymistä vaan lisää ahdinkoa

Helmikuussa voimaan tulleen uudistuksen haluttiin kannustavan työntekoon, vähentävän riippuvuutta toimeentulotuesta, ehkäisevän nuorten syrjäytymistä ja vahvistavan julkista taloutta.

Sosiaalialan ammattilaiset kertovat kuitenkin toisenlaisesta kehityksestä: noin 90 prosenttia Talentian kyselyn vastaajista katsoo, ettei uudistus kannusta asiakkaita töihin tai vähennä pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.

Lähes kaikki, 97 prosenttia, vastaajista arvioi asiakkaidensa toimeentulon heikentyneen. Yli 90 prosenttia arvioi asiakkaidensa epävarmuuden lisääntyneen ja elämäntilanteiden kriisiytyneen.

– Toimeentulotuen pitkäaikaista tarvetta pitää vähentää. Se edellyttää, että ihmisiä autetaan ratkaisemaan toimeentulovaikeuksien taustalla olevia ongelmia. Muutoin edellytykset opiskella, työllistyä ja selvitä arjessa voivat heikentyä, sanoo Talentian erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen.

"Nuori turvautui rikoksiin"

Yksi muutoksista on mahdollisuus alentaa toimeentulotuen perusosaa jopa 50 prosenttia, jos tuensaaja laiminlyö velvollisuuksiaan. Kyselyyn vastanneista sosiaalialan ammattilaisista 75 prosenttia arvioi tämän aiheuttavan vaikeuksia erityisesti mielenterveysongelmista kärsiville. Myös päihteitä käyttävien ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen arvioitiin vaikeutuvan.

Vakavimpana yksittäisenä muutoksena nähtiin asumismenoihin kohdistuneet kiristykset. Niitä piti ongelmallisina 66 prosenttia vastaajista.

Kyselyn avovastauksissa sosiaalialan ammattilaiset kuvasivat, miten toimeentulotuen uudistukset näkyvät asiakkaiden arjessa:  

– Nuori ei saanut kohtuullista toimeentuloa ja koska hänellä ei ole läheisiä, jotka voisivat auttaa, hän turvautui rikoksiin saadakseen ruokaa ja maksettua laskut mm. asumiseen liittyen. 
– Asiakas ei hakeudu lääkäriin, koska ei rahat riitä. Mielenterveysongelmat pahentuneet. 
– Ihmiset ovat joutuneet luopumaan osa-aikatöistä suojaosan poistamisen takia ja ovat hakeneet työn sijaan toimeentulotukea. 

Vain 4 % arvioi toimeentulouudistuksen vahvistavan julkista taloutta

Vastaajat eivät usko uudistuksen tuovan säästöjä yhteiskunnalle. Vain neljä prosenttia vastaajista arvioi uudistuksen vahvistavan julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Julkisen talouden kokonaisvaikutusten selvittäminen edellyttää rekisteri- ja tutkimustietoa.

Kyselyyn vastanneista sosiaalialan ammattilaisista 86 prosenttia arvioi työmääränsä kasvaneen toimeentulotuen uudistuksen jälkeen.

–  Kelan etuusmenojen mahdollinen väheneminen ei yksin kerro vaikutuksista julkiseen talouteen, jos samalla hyvinvointialueiden sosiaalipalvelujen tarve ja työmäärä kasvavat tai kuntien työllisyyspalveluissa työ lisääntyy. Kokonaisarvioinnissa on siksi tarkasteltava valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien kustannuksia yhdessä, Pekkarinen sanoo.

Talentia vaatii toimeentulotukiuudistuksen kokonaisvaikutusten arviointia

Talentia vaatii, että toimeentulotuen uudistuksen kokonaisvaikutukset arvioidaan sekä asiakkaiden perusoikeuksien että julkisen talouden näkökulmasta.

–  Selvityksemme osoittaa, että toimeentulotuen uudistuksen vaikutuksia on arvioitava uudelleen ja tarvittaessa harkittava lainsäädännön muuttamista. Järjestelmän tulee huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet, turvata välttämätön toimeentulo ja kannustaa aidosti työntekoon. On tärkeää varmistaa, ettei uudistus lisää eriarvoisuutta tai syvennä jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien ihmisten ahdinko, Pekkarinen sanoo.

Talentia vaatii parannusta myös viranomaisten väliseen tiedonkulkuun, jossa kyselyn perusteella on merkittäviä puutteita. Ongelmat tiedonkulussa johtavat siihen, että viranomaiset siirtävät vastuuta toimijalta toiselle ja asiakas voi jäädä palvelujen väliin.

• Tutustu Talentian toimeentulotukiselvitykseen

Talentia toteutti uutta toimeentulotukilakia koskevan kyselyn lokakuussa 2026. Kyselyyn vastasi 427 Talentian työssäkäyvää jäsentä. Kysely oli jatkoa vuoden 2025 selvitykselle, jossa Talentian jäseniä pyydettiin arvioimaan ennalta toimeentulotukilain uudistuksen vaikutuksia. Talentia on 27 000 jäsenen ammattijärjestö, jonka jäsenistä suurin osa on sosionomeja ja sosiaalityöntekijöitä.

Poimintoja kyselystä

• 97 % arvioi asiakkaidensa toimeentulon heikentyneen.
• 94 % arvioi asiakkaidensa epävarmuuden ja huolen lisääntyneen paljon.
• 90 % arvioi asiakkaiden tilanteiden kriisiytyneen paljon.
• 89 % ei näe lakiuudistuksen kannustaneen asiakkaita töihin.
• 92 % ei näe lakiuudistuksen vähentäneen pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.
• 90 % arvioi ansiotulovähennyksen eli suojaosan poistamisen kannustaneen työntekoon vain vähän tai ei lainkaan.
• 84 % arvioi sosiaalihuollon palvelujen kysynnän kasvaneen.
• 86 % arvioi oman työmääränsä lisääntyneen lakiuudistuksen jälkeen.
• 4 % arvioi uudistuksen vahvistavan julkista taloutta.
• 90 % pitää Kelan, sosiaalihuollon ja työllisyyspalvelujen työnjakoa asiakkaalle epäselvänä. 

Mikä olisi tärkein muutos, joka pitäisi tehdä perustoimeentulotukeen tai sen toimeenpanoon? 

Vastaajien ehdotuksia:

• Ansiotulon suojaosa on palautettava, jotta osa-aikaisen ja tilapäisen työn vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa.
• Hyväksyttävät asumismenot on mitoitettava vastaamaan todellista vuokratasoa. 
  Varmistettava, ettei perusosan alentaminen vaaranna asiakkaan välttämätöntä toimeentuloa.
• Työ- ja toimintakyvyn rajoitteet on huomioitava velvoitteita asetettaessa, jotta asiakkailta ei edellytetä sellaista, mihin he eivät todellisuudessa kykene.
• Kelan, sosiaalihuollon ja työllisyyspalvelujen yhteistyötä on parannettava varmistamalla, että asiakkaan tilanteen arvioimiseksi tarpeellinen tieto on oikea-aikaisesti käytettävissä. Sosiaalihuollon lausuntoja ja palvelutarpeen arvioita on hyödynnettävä nykyistä sujuvammin sekä kehitettävä suorat konsultointikanavat. Lisääntynyt työmäärä on huomioitava hyvinvointialueiden resursoinnissa.