Palta ennustaa palvelualoille lähes 20 000 työllistä lisää ensi vuonna

Palvelualojen työnantajat Palta ennustaa suhdannekatsauksessaan tarkasteltujen palvelualojen tuotannon kasvavan vuonna 2026 yhteensä 3,3 prosenttia ja vuonna 2027 noin neljä prosenttia. Ensi vuoden noin 2,5 prosentin työllisyyskasvu vastaisi vajaata 20 000 työllistä.

Suomessa on takana historiallisesti poikkeuksellinen jakso, jonka aikana bruttokansantuote on kasvanut mutta työllisyys vähentynyt. Kasvu on painottunut aloille, joilla tuotannon lisääntyminen ei ole synnyttänyt laaja-alaista työvoiman kysyntää. Nyt palvelutuotannon kasvu on vahvistunut: kolmannella vuosineljänneksellä tuotanto oli 3,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

– Pelkkä talouskasvun prosentti ei kerro, kuinka paljon uusia työpaikkoja syntyy. Ratkaisevaa on, missä kasvu tapahtuu. Nyt palveluiden kasvu on laajenemassa, mikä antaa aiempaa paremmat edellytykset myös työllisyyden vahvistumiselle. Ennusteemme mukaan palvelualojen työllisten määrä kasvaa ensi vuonna vajaalla 20 000:lla, sanoo Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.

Työllisyyskäänne tarvitsee vahvempaa kysyntää

Riittämätön kysyntä on kasvun este 58 prosentille palvelualojen yrityksistä. Palta varoitti jo kevään suhdannekatsauksessaan kasvusta, joka ei vahvista työllisyyttä riittävästi. Tuore katsaus osoittaa kehityksen vähitellen muuttuvan, mutta kotimaisen kysynnän heikkous jarruttaa yhä työpaikkojen syntymistä. Palvelualojen työllisyyden ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin prosentin. Kuluttajien luottamuksen lokakuinen lasku lisää epävarmuutta kasvun jatkumisesta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreiden laskelmien mukaan yksityinen kulutus ylläpitää Suomessa suoraan ja välillisesti noin 832 000 työpaikkaa, joista 72 prosenttia sijoittuu yksityisille palvelualoille. Myös palveluviennin merkitys on kasvanut: yksityisten palvelualojen ja kaupan oma vientikysyntä kannattelee noin 37:ää prosenttia kaikista viennin ylläpitämistä työpaikoista, kun osuus vielä vuonna 2008 oli 22 prosenttia. Työllisyyden vahvistaminen edellyttää siten sekä kotimaisen kysynnän elpymistä että palveluyritysten kansainvälisen kasvun edistämistä.

– Ilman kotimaista kysyntää työllisyys ei vahvistu riittävästi. Siksi julkisen talouden sopeutuksessa on varottava ratkaisuja, jotka heikentävät entisestään ostovoimaa, palveluiden kysyntää ja työnteon kannustimia. Kasvun edellytyksiä nakertavien veronkorotusten sijaan sopeutusta on perusteltua painottaa menopuolelle, Pykäri sanoo.

Tuottavuuskäänne on hyvä uutinen

Palvelualojen tuottavuuskehityksessä on tapahtunut selvä käänne. Kasvua vetävät erityisesti asiantuntija-alat, joiden työtehtäviin tekoälyllä arvioidaan olevan suuri vaikutus. Katsauksen perusteella ei kuitenkaan vielä voida erottaa, kuinka suuri osa kehityksestä on suhdanteeseen liittyvää toiminnan tehostumista ja kuinka suuri osa pysyvämpää teknologista muutosta. Investointien elpyminen vahvistaa samalla yritys- ja asiantuntijapalveluiden kysyntää ja henkilöstöodotuksia.

– Tuottavuuden paraneminen on taloudelle hyvä uutinen. Jos kyse on suhdanteen vahvistumisesta, se luo pohjaa työvoiman kysynnän elpymiselle. Jos taustalla on myös teknologinen loikka, se vahvistaa pidemmän aikavälin kasvumahdollisuuksia. Nämä kehityskulut eivät sulje toisiaan pois, Pykäri sanoo.