Eläkeiän nostamisen sijaan tulee kääntää katse työkykyyn – lakimuutoksia tarvitaan

Keskustelu työeläkkeiden roolista julkisen talouden sopeuttamisessa on käynyt kiivaana viime viikkojen aikana. Yksi esitetyistä keinoista on ollut vanhuuseläkeiän nostaminen, jolla tavoiteltaisiin työvoiman lisäämistä. Vanhuuseläkeiän nostamisen sijaan olisi parempi kääntää katsetta työuran keskivaiheille.

Työkyvyttömyyden kustannukset ovat suuret: laskentatavasta riippuen kolmesta jopa viiteen miljardiin euroon vuodessa. Kun väestö vanhenee ja työikäisten määrä vähenee, ihmisten työkyvyttömyyttä kannattaisi ehkäistä nykyistä paremmin. Sillä olisi saatavissa merkittäviä säästöjä niin yhteiskunnalle kuin työpaikoille. Nykyinen järjestelmämme kuitenkin kaipaa muutoksia. 

– Voisimme toimia tehokkaammin, jos hoito, etuudet ja kuntoutus sovitettaisiin paremmin yhteen. Järjestelmä saattaa nykyisellään jopa syrjäyttää ihmisiä työelämästä, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan erityisasiantuntija Turkka Sinisalo. 

Sinisalo viittaa siihen, että sairastuneen polku terveydenhuollosta kuntoukseen on täynnä katkoksia. Ihminen saa sairastuttuaan sairauspäivärahaa. Jos sitä jatkuu pitkään, hän pyrkii ehkä määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle. Sitä voi saada vain, jos tutkimuksiin ja tarpeellisiin hoitoihin on jo päässyt. Moni ei pääse, koska perusterveydenhoito on tukossa. 

Työeläkekuntoutusta ei voi saada, jos hoidot ovat olennaisesti kesken tai eivät ole edes alkaneet. Kuntoutus ei korvaa sitä, että hoitoa ei ole saanut. Varsinkin mielenterveysongelmista kärsivät nuoret putoavat helposti järjestelmien väliin.

– Työeläkekuntoutuksen ehtona on todennäköinen työkyvyttömyyden uhka. Hakijalla on siis oltava riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle noin viiden vuoden kuluessa, mikäli hän ei saa kuntoutusta. Tämä lakiin perustuva kriteeri ei välttämättä täyty kaikissa tilanteissa, toteaa Ilmarisen ylilääkäri Maija Haanpää.  

Työkyvyttömyyden uhkaa ei voida arvioida, ellei henkilölle ole tehty riittävästi tutkimuksia, jotta hän saa oikean diagnoosin. Sen jälkeen hänen on myös saatava hoitoa. Läpi on siis käytävä monta vaihetta. 

– Palvelujärjestelmä ei nykyisin toimi niin, että ihminen pääsisi ammatilliseen kuntoutukseen oikeaan aikaan. Etuuksien ja palvelujen heikkoja kohtia pitäisi saada korjattua. Esimerkiksi kuntoutuksen kriteereitä pitäisi tarkastella uudelleen. Tela ja työeläkevakuuttajat ehdottavat työeläkekuntoutuksen kriteeriä päivitettävän niin, että työeläkekuntoutus olisi paremmin mahdollista myös mielenterveyden sairauksissa, jotka ovat keskeinen nuorten työkykyongelma, Sinisalo esittää.

Telan ja työeläkevakuuttajien mukaan seuraavan hallituskauden keskeisin sosiaaliturvaa koskeva uudistustarve on nimenomaan työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvän etuus- ja palvelujärjestelmän uudistaminen ja yhteensovittaminen. 

– Hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan ikääntyneessä yhteiskunnassa kehittää vain laajan työelämään osallistumisasteen avulla. Meidän tulee muuttaa etuuksia ja palveluita niin, että ne pitävät yhä useamman mukana työkykynsä mukaisen työnteon avulla, Haanpää painottaa. 

Sujuvammin takaisin työelämään sairastumisen jälkeen: Työeläkevakuuttajien ja Telan ehdotukset 

Tela ja työeläkevakuuttajien asiantuntijat ovat koonneet ehdotuksia, jotka mahdollistaisivat sairastuneen sujuvamman paluun työelämään. Ne on koottu Terve taas, vai sairas? Tehokkaasti takaisin työelämään -paperiin. Korjaamista on sairaanhoidossa, työterveyden palveluissa sekä ammatillisen kuntoutuksen palveluissa. 

Ehdotuksen pääkohdat: 

1. Käytetään nykykeinoja paremmin hyödyksi. Tarjotaan työkykyä palauttavia palveluita jo sairauspäiväkauden aikana. 
   
   On tunnistettava nykyistä paremmin työkykyä palauttavan kuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet. Sairauspäivärahakaudella on lain mukaan jo nyt tarkistuspisteitä, joissa Kelan ja hoitavan lääkärin on arvioitava sairastuneen tilannetta. Näitä pisteitä on hyödynnettävä nykyistä systemaattisemmin työkyvyn arvioinnissa ja kuntoutukseen ohjaamisessa. 
   
   Työterveyshuollon työkokeilua pitäisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Tätä työkalua käytetään liian vähän. Nyt tarkistuspisteissä joudutaan liian usein toteamaan, että hoito on kesken, jolloin ammatillista kuntoutusta ei voida tarjota, tai että sairaus on edennyt liian pitkälle. Tällöin ammatillista kuntoutusta ei enää voida myöntää.
   
   Tarvitaan kuitenkin lain päivittämistä, jotta sairastunut voisi kokeilla omaa työtään ilman työtehtävien olennaista muuttamista. Nyt tätä vaaditaan.
   
   
2. Kaikki keinot käyttöön ennen pysyvää työkyvyttömyyseläkettä. 
   
   Kuntoutustuen (eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen) edellytyksenä pitäisi aina olla ajan tasalla oleva ja laadukas hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Jos kuntoutus todetaan tarpeelliseksi, siihen olisi velvollisuus osallistua ennen kuin pysyvää työkyvyttömyyseläkettä voitaisiin myöntää. Näin kaikki käytettävissä olevat keinot olisi todella käyty läpi.
   
   
3. Nuorille nykyistä helpommin mahdollisuus työeläkekuntoutukseen. Työkyvyttömyyden uhan kriteeriä päivitettävä. 
   
   Kuinka paljon ja keitä työeläkekuntoutuksella halutaan kuntouttaa? Tästä olisi keskusteltava. Työkyvyttömyyden uhan kriteeri pitää päivittää nykyisestä, jotta työeläkekuntoutus olisi paremmin mahdollista myös mielenterveyden sairauksissa, jotka ovat yleisimpiä nuorten työkykyongelmia. Tässä tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön.

Lähde: Työeläkevakuuttajien tavoitteet kuntoutuksen kehittämiseksi  

Telan webinaarissa käännetään katse työkykyyn ja työurien pidentämiseen

Telan tämänpäiväisessä webinaarissa kysytään, miten työeläkekuntoutusta ja työkyvyn tukea pitäisi uudistaa, jotta yhä harvempi joutuisi työelämästä pysyvästi sivuun. Tervetuloa kuulemaan työeläkevakuuttajien ja palkansaajakeskusjärjestöjen näkemykset aiheeseen. Työstä sivuun vai takaisin mukaan? -webinaarissa tänään torstaina 12.11.2026 klo 17.30–19.00 äänessä ovat SAK:n, Akavan, STTK:n, Ilmarisen ja Telan asiantuntijat.

Webinaarin alussa kuulemme palkansaajakeskusjärjestöjen näkemyksiä työurien pidentämisen keinoista. Keskustelemassa ovat sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz SAK:sta, työeläke- ja sosiaalivakuutusasioiden päällikkö Katri Ojala Akavasta sekä sosiaaliturvalainsäädännöstä vastaava juristi Samppa Koskela STTK:sta. Kuntoutuksen kriteereistä alustaa Ilmarisen ylilääkäri Maija Haanpää. Lopuksi Telan erityisasiantuntija Turkka Sinisalo kertoo alan ehdotuksia siitä, miten työeläkekuntoutus ja koko työkykyä palauttava polku pitäisi uudistaa. 

Tilaisuuteen voi ilmoittautua joko verkossa tai Telan viestinnän asiantuntija Marjut Vanha-aholle, marjut.vanha-aho@tela.fi ja puh 050 303 9651.

Taustatietoja: Suomen kuntoutusjärjestelmä nykyään tiiviisti 

Ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkevakuuttajat, Kela, työvoimahallinto sekä tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt. 

Kela järjestää ammatillista kuntoutusta niille, joilla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen. Heitä ovat esimerkiksi pitkään työelämän ulkopuolella olleet henkilöt. Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt taas järjestävät kuntoutusta, jos sen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta. Työvoimahallinto puolestaan järjestää kuntoutusta vajaakuntoisille työntekijöille. 

Työeläkekuntoutus ehkäisee työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista 

Kun palkansaaja, yrittäjä tai maatalousyrittäjä sairastuu niin, että häntä uhkaa työkyvyttömyys, puhutaan työeläkekuntoutuksesta. Sitä järjestävät ja sen kustantavat työeläkevakuuttajat. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on auttaa pysymään työelämässä ja ehkäistä joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työeläkekuntoutuksen myöntämiselle on lainsäädännössä joukko edellytyksiä. Niitä ovat mm. 

• se, että hakija on alle alimman vanhuuseläkeiän
• se, että hänellä on todettu sairaus, vika tai vamma, joka todennäköisesti aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan lähivuosina
• se, että hän on ansainnut työskentelystä vähintään 43 028,38 € (2026 taso) hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden aikana 

Aiheesta tarkemmin: Työeläkekuntoutuksella ehkäistään työkyvyttömyyttä

Työeläkekuntoutus on aina yksilöllistä. Se on myös aina ammatillista eikä sisällä esimerkiksi lääkinnällistä kuntoutusta. Työeläkekuntouksen keinoja ovat 

• neuvonta ja ohjaus
• työkokeilu omalla työpaikalla tai muussa työssä 
• työhönvalmennus
• uudelleenkoulutus tai kurssitus
• taloudellinen tuki elinkeinotoiminnan tai ammatin harjoittamiseen.

Aiheesta tarkemmin:Työeläkevakuuttajien suositus työeläkekuntoutuksena korvattavista toimenpiteistä