Kognitiivista ergonomiaa voi kehittää pienilläkin muutoksilla – työkirja auttaa alkuun

Työturvallisuuskeskuksen Kognitiivinen ergonomia -hankkeessa kehitetty verkkosivu ja työkirja tarjoavat työpaikoille käytännönläheistä tukea kognitiivisen ergonomian parantamiseen. Työkirjan avulla työpaikalla voidaan järjestää oma kehittämistyöpaja, jossa tunnistetaan kuormitustekijöitä, valitaan tärkeimmät kehittämiskohteet ja sovitaan konkreettisista toimenpiteistä sekä niiden toteuttamisesta.

”Kognitiivisen kuormituksen aiheuttajat vaihtelevat eri työpaikoilla. Työkirja auttaa tunnistamaan oman työpaikan kuormitustekijöitä ja löytämään juuri kyseiselle työpaikalle sopivia ratkaisuja”, kertoo Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Satu Rantamaa.

Psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja hallinta on tärkeää työpaikoilla. Myös työsuojeluviranomainen on kiinnittänyt huomiota psykososiaaliseen kuormitukseen työssä ja sen yhteydessä kognitiivisiin kuormitustekijöihin.

Työpajoissa löydettiin keinoja kuormituksen vähentämiseen

Työkirjaa pilotoitiin Työturvallisuuskeskuksen järjestämissä työpajoissa yksityisen ja julkisen sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Kuormitustekijöiksi tunnistettiin muun muassa jatkuvat keskeytykset, keskittymisrauhan puute ja tarve olla jatkuvasti valppaana.

Osallistujat löysivät yhdessä keinoja kuormituksen vähentämiseen ja sopivat yhteisistä toimintatavoista. Työkirja sai myönteistä palautetta käytännönläheisyydestään ja helppokäyttöisyydestään.

”Usein kognitiivisen ergonomian kehittäminen ei vaadi merkittäviä resursseja, vaan toimintatapojen muuttamista. Työpajoissa osallistujat tunnistivat itse kuormitustekijöitä ja löysivät niihin ratkaisuja, joista voitiin sopia yhdessä”, Rantamaa kertoo.

Kysely osoittaa tarpeen vähentää haitallista kuormitusta

Työturvallisuuskeskuksen syyskuussa 2026 toteuttamaan kognitiivisen ergonomian kyselyyn vastasi 885 henkilöä eri toimialoilta ja työtehtävistä. Vastaajista 92,8 prosenttia kertoi kokevansa työssään haitallista kognitiivista kuormitusta usein tai toisinaan.

Vaikka kuormituksen vaikutuksia tunnistetaan, kyselyn vastausten perusteella kaikilla työpaikoilla ei ole ryhdytty toimenpiteisiin sen vähentämiseksi. Kehittämisen esteiksi nousivat muun muassa ajan ja resurssien puute sekä epäselvät vastuut.

”Väsymys, unohdukset ja keskittymisvaikeudet tunnistetaan, mutta liian harvoin pysähdytään pohtimaan, mitä työpaikalla voitaisiin tehdä toisin, jotta jokaisen työkykyä voisi tältä osin vaalia”, toteaa Rantamaa. 

Vaikka kysely ei ole tilastollisesti edustava otos suomalaisesta työväestöstä, se antaa Rantamaan mukaan viitteitä siitä, että haitallinen kognitiivinen kuormitus on monelle arkipäivää.

Tietoa ja työkaluja työpaikkojen tueksi

Työkirja on osa Työturvallisuuskeskuksen syksyllä 2026 päättynyttä Kognitiivinen ergonomia -hanketta. Hankkeessa tuotetuilta verkkosivuilta löytyy työkirjan lisäksi tietoa ja käytännön keinoja kognitiivisen ergonomian kehittämiseen. Aineistot ovat maksuttomia ja kaikkien työpaikkojen hyödynnettävissä. 

Tutustu aineistoihin

Kognitiivinen ergonomia – tietoa ja käytännön keinoja työpaikoille

Työkirja kognitiivisen ergonomian kehittämiseen

Blogi: Haitallista kognitiivista kuormitusta voidaan vähentää työpaikoilla

Lisätiedot

Satu Rantamaa, erityisasiantuntija
Työturvallisuuskeskus ry
Puh: 050 512 9114
satu.rantamaa@ttk.fi