Esihenkilön työpaikalla harjoittama seksuaalinen häirintä johti tuomioon työturvallisuusrikoksesta

Tuomio liittyi Helsingissä vuonna 2024 tapahtuneisiin tekoihin, joissa vähittäiskaupassa esihenkilönä toiminut työnantajan edustaja kohdisti nuoreen työntekijään toistuvaa seksuaalissävytteistä häirintää. Käräjäoikeuden mukaan työntekijälle oli lähetetty seksuaalissävytteisiä viestejä ja kuvia sekä häntä oli kosketeltu työpaikalla.

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että työntekijä ei ollut hyväksynyt menettelyä ja että teot olivat omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Oikeus arvioi myös, että työnantajan edustaja oli esihenkilöasemassaan laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Menettely oli ollut toistuvaa ja aiheuttanut työntekijälle terveyttä vaarantavaa haittaa.

Käräjäoikeus totesi, että seksuaalinen häirintä voi samalla muodostaa myös työturvallisuusrikoksen. Työnantajan tai tämän edustajan on käytettävissään olevin keinoin puututtava työpaikalla ilmenevään häirintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun. Tämä velvollisuus korostuu silloin, kun häirintään syyllistyy työntekijän esihenkilö.

Työpaikan häirintään on puututtava viivytyksettä

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että työnantajalla on työturvallisuuslain nojalla velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä sekä ryhtyä toimenpiteisiin saatuaan tiedon työntekijään kohdistuvasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta. Seksuaalinen häirintä voi vaarantaa työntekijän terveyden ja johtaa vakaviin seurauksiin niin työntekijälle kuin työnantajallekin. "Tässä tapauksessa oli keskeistä, että häirintään syyllistyi työnantajan edustaja. Työnantajan edustajan edellytetään pidättäytyvän sellaisista teoista, joiden hänen asemansa perusteella tulee ymmärtää vaarantavan työntekijän terveyttä, vaikka työntekijä ei olisi erikseen ilmoittanut kokemastaan häirinnästä", työsuojeluosaston juristi Jasmine Peltorinne muistuttaa.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 11.11.2026, R 706/2026/1133. Tuomio ei ole lainvoimainen.