Väitös: Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljasti Euroopan maiden yhteistoimintaan liittyviä ongelmia
16.11.2026 10:00:45 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Lähes sadan eurooppalaisen virkamiehen haastatteluihin perustuva väitöstutkimus nostaa esille Euroopan ulkosuhteita leimaavan ristiriidan. Pienten valtioiden on toimittava yhdessä pärjätäkseen suurvaltakilpailun aikakaudella, mutta yhteistyön rakenteissa on kankeutta.

Euroopan ulkosuhteita leimaa ristiriita: yhdessä toimimista pidetään välttämättömänä, mutta käytännössä se on vaikeaa. Näin todetaan Turun yliopiston väitöskirjatutkija Tyyne Karjalaisen väitöstutkimuksessa, joka tarkastelee Euroopan maiden yhteistoimintaa.
Tarve eurooppalaiselle yhteistoiminnalle korostui entisestään Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Yksittäisten valtioiden oli mahdotonta yksinään eristää Venäjää tai tarjota Ukrainalle riittävää aseapua. Myös ”harmaalle alueelle” jääneiden naapurimaiden suojeleminen Euroopan unionin laajentumispolitiikan keinoin vaati 27:n EU-maan yksimielistä toimintaa.
Yhteistyö ei kuitenkaan ole sujunut ongelmitta. Venäjän eristäminen on yhä kesken, aseapu Ukrainalle on viivästellyt ja EU:n laajentumispolitiikka takkuaa.
– Eurooppalaisten ulkosuhteiden ristiriita näkyy erityisen hyvin EU:n laajentumispolitiikassa. Vaikka politiikka on käynnistetty uudelleen, ei laajentuminen välttämättä ole mahdollista, Karjalainen sanoo.
Yhteistoiminta voi onnistua haasteista huolimatta
Euroopan sotilaallinen tuki Ukrainalle oli rajallista jo ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa, ja myös täysmittaisen sodan aikana annettua aseapua on leimannut pidättyväisyys.
– Syitä pidättyvyyteen ovat Euroopan maiden Venäjä-suhteet, erilaiset tulkinnat kansainvälisen yhteisön odotuksista ja säännöistä, keskittyminen eteläiseen naapurustoon sekä ristiriitaiset mielikuvat Ukrainasta, Karjalainen summaa.
Yhteistoiminta ei kaikesta huolimatta ole tuomittu epäonnistumaan. Väitöstutkimuksessa tunnistetaan myös mahdollisuuksia eurooppalaisen strategisen toimijuuden kehittymiselle.
– Yksi väitöskirjan tärkeimmistä johtopäätöksistä on, ettei Euroopan mailla tarvitse olla samoja tavoitteita ulkosuhteissa, eikä kaikkien tarvitse osallistua samalla tavalla, jotta yhteistoiminta onnistuisi. Yhteisen ulkoisen toiminnan kehittäminen on mahdollista, kunhan tavoitteet ovat vain kylliksi päällekkäisiä ja yhteistyön rakenteet tarpeeksi joustavia, Karjalainen toteaa.
Karjalaisen väitöstutkimuksessa esitellään lisäksi skenaarioita, joissa Euroopan unioni voisi onnistua laajentumaan geopoliittisen kilpailun keskelläkin.
Tutkimuksen aineistona lähes sata virkamieshaastattelua
Karjalaisen väitöstutkimus perustuu laajaan haastatteluaineistoon. Tutkimusta varten on tehty 90 virkamieshaastattelua ulkoministeriöissä, puolustusministeriöissä, ulkomaanlähetystöissä ja EU-instituutioissa Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Puolassa, Romaniassa, Suomessa, Tanskassa, Ukrainassa ja Moldovassa.
Karjalainen nojaa tutkimuksessaan rooliteoriaan, jonka tunnettu kehittelijä professori Sebastian Harnisch Heidelbergin yliopistosta toimii Karjalaisen vastaväittäjänä.
– Vaikka väitöskirjassa revitellään teorialla, osallistuu se myös ajankohtaisiin keskusteluihin Euroopan turvallisuusjärjestelmän murroksesta ja esimerkiksi Ukrainalle annettavan aseavun ongelmista, Karjalainen kertoo.
Väitöskirjatutkimuksen on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto. Myös Turun Yliopistosäätiö on tukenut väitöstyötä rahoittamalla Karjalaisen vierailun Oxfordin yliopiston St Antony’s Collegeen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskukseen yhden lukukauden ajaksi. Karjalainen on toiminut väitöstyön aikana myös Ulkopoliittisen instituutin tutkijana.
Väitöstilaisuus perjantaina 20. marraskuuta
YTM Tyyne Karjalainen esittää väitöskirjansa ”European joint agency in the context of Russia’s war in Ukraine: A role-theoretical analysis of the shifts in European security policies and the European Union’s enlargement policy” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.11.2026 klo 13.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Sebastian Harnisch (Heidelbergin yliopisto, Saksa) ja kustoksena professori Henri Vogt (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on valtio-oppi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tyyne KarjalainenVäitöskirjatutkijaTurun yliopisto
Puh:+358 50 327 1010tyyne.r.karjalainen@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Uusi artikkelikokoelma kokoaa 39 asiantuntijan näkemyksen tekoälystä Suomen luovilla ja kulttuurialoilla18.11.2026 14:58:49 EET | Tiedote
Generatiivinen tekoäly on muutamassa vuodessa siirtynyt kokeellisesta teknologiasta osaksi luovan ja kulttuurialan arkea. Teos Tekoäly Suomen luovilla ja kulttuurialoilla – Asiantuntijoiden näkemyksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta kokoaa yksiin kansiin 31 kirjoitusta siitä, mitä murros käytännössä tarkoittaa alan tekijöille, organisaatioille ja päätöksenteolle. Moniääninen teos tuo esille sekä mahdollisuuksia että huolenaiheita tekoälystä.
Voisiko puhelimesta löytyä uudenlaista tukea nuorten mielenterveyteen? Turun yliopistossa tutkitaan digitaalista hyvinvointisovellusta18.11.2026 11:02:15 EET | Tiedote
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat nousseet merkittäväksi yhteiskunnalliseksi huolenaiheeksi Suomessa ja maailmalla. Turun yliopiston tutkimuksessa selvitetään, voiko digitaalinen MoodBuster-sovellus auttaa nuoria vahvistamaan mielen hyvinvointiaan. Tutkimuskutsu on lähetetty kymmenelle tuhannelle nuorelle ympäri Suomea. Tavoitteena on saada tutkimukseen mukaan 260 nuorta. Tutkimus on osa Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa ReConnected-hanketta, jossa kehitetään uusia tapoja tukea mielenterveyttä muuttuvassa maailmassa.
Tutkimuksen mittaaminen numeroilla voi nakertaa akateemista vapautta18.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Akateeminen vapaus voi heikentyä yliopistoissa, kun tutkimusta arvioidaan sisällön sijaan numeerisilla mittareilla, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.
Experter inom kontinuerligt lärande samlas för första gången17.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Finlands första konferens inom kontinuerligt lärande vid högskolor och universitet anordnas i Åbo den 24–26 november 2026. Som arrangörer står Åbo Universitet, Åbo yrkeshögskola, Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Novia. Evenemangets tema är "Aboa Crescendo – Starkare tillsammans i Åbo!".
Suomen jatkuvan oppimisen asiantuntijat koolla ensimmäistä kertaa17.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Suomen ensimmäiset korkeakoulujen jatkuvan oppimisen päivät järjestetään Turussa 24.–26. marraskuuta 2026. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Novia. Tapahtuman teemana on "Aboa Crescendo – Turussa yhdessä voimistuen!".
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme