FA:n Ahosniemi ja Telan Sirén eduskunnalle: Korjatkaa rahastojen verolakiesitys – muuten eläkeuudistuksen sijoitusuudistuksen hyödyt uhkaavat vesittyä
13.11.2026 08:00:10 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Finanssiala ry ja Työeläkevakuuttajat Tela vaativat korjausta kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen verotusta uudistavaan lakiesitykseen. Esityksen nykyinen muoto vaikeuttaisi työeläkevakuuttajien sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja voisi siten heikentää työeläkevarojen sijoitustuottoja.

Hallituksen esitys kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen verotuksen uudistamisesta on annettu eduskunnalle.
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén ja Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi vetoavat eduskuntaan, jotta esitystä korjataan niin, ettei se vaikeuta sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin.
”Lakiesitys yrittää korjata todellisen ongelman kommandiittiyhtiömuotoisten sijoitusrahastojen verotuksessa. Muutos on erittäin tarpeellinen, sillä sen myötä näistä rahastoista saadaan aiempaa houkuttelevampi kohde ulkomaiselle pääomalle ja kotimaisille yleishyödyllisille yhteisöille, ja sitä Suomen kasvu ja esimerkiksi kotimainen kasvuyrityskenttä tarvitsee”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
”Esityksessä on kuitenkin merkittävä ongelma, kun sijoituksia tehdään toiseen suuntaan eli ulkomaisiin rahastoihin – ja tämä on yhä keskeisempi osa esimerkiksi suomalaisten työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa”, jatkaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén.
Tela: Sijoitustuottojen heikentyminen näkyisi eläkemaksuissa
Telan Sirén muistuttaa, että työeläkevarojen sijoitustuotoilla on suora yhteys eläkejärjestelmän rahoitukseen ja työeläkemaksujen tasoon.
”Osana eläkeuudistusta tehty sijoitusuudistus sallii työeläkevakuuttajille aiempaa suuremman riskinoton ja korkeampien tuottojen tavoittelun kotimaisilla ja ulkomaisilla rahoitusmarkkinoilla. Uudistus tulee voimaan vaiheittain tänä ja ensi vuonna. Verolakiesitys voisi nykymuodossaan rajoittaa uudistuksen täysimääräistä hyödyntämistä.”
”Työeläkejärjestelmän sijoitusuudistuksella tavoitellaan parempia pitkän aikavälin tuottoja ja vahvempaa rahoitusta eläkkeille. Samanaikaisesti ei pidä säätää verolainsäädäntöä, joka käytännössä kaventaa työeläkevakuuttajien sijoitusmahdollisuuksia. Jos sijoitusten hajauttaminen vaikeutuu ja tuotot jäävät sen vuoksi pienemmiksi, lasku lankeaa lopulta työeläkemaksujen maksajille”, Sirén sanoo.
Esitetty sääntely lisäisi suurten työeläkevakuuttajien hallinnollista taakkaa ja johtaisi jopa siihen, että niiden olisi luovuttava muuten perustelluista sijoituksista ulkomaisiin rahastoihin. Samalla sijoitussalkkujen kansainvälinen hajauttaminen vaikeutuisi.
FA: Sääntely ei saa muodostaa estettä kansainvälisille sijoituksille
FA:n Arno Ahosniemi painottaa, ettei kotimaisia sijoittajia pidä asettaa verosääntelyllä epäedulliseen asemaan kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla.
”Uudistus on tärkeä saada toteutettua tällä hallituskaudella, mutta hyvä tavoite edistää sijoittamista Suomeen ei saa estää sijoittamista ulkomaille. Sijoittajalta ei voida vaatia tietoja, joita ulkomainen rahasto ei sille toimita. Siksi verotuksen on voitava perustua myös sijoittajan tosiasiallisesti saamiin tuloihin. Muuten sääntely muodostaa käytännössä sijoitusesteen ja heikentää suomalaisten sijoittajien asemaa suhteessa muiden maiden sijoittajiin”, Ahosniemi korostaa.
Kotimaisia ja ulkomaisia rahastoja kohdeltaisiin esityksessä eri tavoin. Kotimaiset rahastot voisivat järjestää toimintansa uuden sääntelyn mukaisesti silloin, kun se on tarkoituksenmukaista, mutta ulkomaisiin rahastoihin tehtävät sijoitukset voisivat joutua läpivirtausmallin piiriin pakottavasti omistusrajan ylittyessä. Esitykseen sisältyvä 25 prosentin omistusraja ei ratkaise ongelmaa. Näinkään suuri omistusosuus ei automaattisesti anna sijoittajalle oikeutta vaatia ulkomaiselta rahastolta Suomen verotuksen edellyttämiä yksityiskohtaisia tietoja.
Verohallinnon tietojen mukaan suomalaiset yhteisöt ja luonnolliset henkilöt omistavat ulkomaisista yhtymämuotoisista rahastoista usein vain muutaman prosentin tai alle yhden prosentin osuuden. Esityksen sisältämä 25 prosentin omistusraja on siis ongelma lähinnä vain työeläkeyhtiöille ja muille niiden kaltaisisille institutionaalisille sijoittajille.
Ongelma voidaan korjata yksinkertaisella muutoksella
Finanssiala ja Tela esittivät hallituksen esitysluonnokseen antamissaan lausunnoissa, että läpivirtausmallin soveltamisen ulkomaisiin kommandiittiyhtiömuotoisiin rahastoihin olisi pitänyt olla vapaaehtoista kaikissa tilanteissa.
Lopulliseen hallituksen esitykseen sisällytettiin osa Finanssialan lausunnossa ehdottamasta vaihtoehdosta: ulkomainen rahasto voi antaa Verohallinnolle tulo- ja kulutietonsa sekä valita lain sallimat helpotetut menettelyt kohderahastoilleen. Tämä ei yksin ratkaise ongelmaa. Esityksen 25 prosentin omistusraja on lisäksi nostettava 50 prosenttiin FA:n lausunnon mukaisesti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno Ahosniemi
toimitusjohtaja, Finanssiala ry
arno.ahosniemi@finanssiala.fi, 040 588 6834
Saara-Sofia Sirén
toimitusjohtaja, Työeläkevakuuttajat Tela ry
saara-sofia.siren@tela.fi, 050 513 2051
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote
Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
Sijoittajat jäivät lokakuussa odottavalle kannalle – osakerahastoista maailmarahastot kiinnostivat10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Rahastojen nettomerkinnät tyrehtyivät lokakuussa ja jäivät 45 miljoonaan euroon. Rahastopääomat kasvoivat noin 225 miljardiin euroon markkinoiden positiivisen kehityksen tukemana. Osakerahastoissa sijoittajien kiinnostus kohdistui erityisesti maailmanlaajuisesti sijoittaviin rahastoihin. Amerikka-rahastoista vedettiin rahaa pois.
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Laskemme finanssialan verotiedot sekä Suomen 25 suurinta yhteisöveron maksajaa torstaiaamuna 12.11.20265.11.2026 14:39:56 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) kertoo torstaiaamuna 12.11.2026 heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2025. Listaamme myös konserneittain Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat kaikilta toimialoilta, ei vain finanssitoimialalta. Laskemme yhteistyössä Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listaamme alan suurimmat yhteisöveronmaksajat. Vuonna 2024 finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
Huijausrikollisuuden järjestelmällisyys ja ammattimaisuus yllätti kokeneen dokumentaristin – Sami Kieksi: Digihuijaukset alkaa 10. marraskuuta29.10.2026 10:26:39 EET | Tiedote
Sami Kieksi: Digihuijaukset -dokumenttisarjan ensimmäinen jakso esitetään Nelosella ja Ruutu-palvelussa 10.11.2026. Sarjaa tehdessä dokumentaristi Sami Kieksi ymmärsi entistä paremmin, että huijauksen onnistuminen kertoo erityisesti rikollisten kyvystä manipuloida ihmisiä. Uhriksi joutuminen ei kerro ihmisen tyhmyydestä: uhrin tuomitseminen tai syyllistäminen on turhaa ja haitallista. Sarjassa palkittu dokumentaristi kohtaa muun muassa huijausten uhreja, rikollisia, viranomaisia ja asiantuntijoita. Finanssiala ry on rahoittanut sarjan tekoa, ja sen tuottaa Aller Studios.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme