Esimerkkilaskelma: Porin uusi kaukolämpömaksu voi nostaa huomattavasti jopa uudehkojen kiinteistöjen lämmityslaskuja

Maalämpöä palveluna tarjoava Geonova sovelsi Pori Energian uutta energiatehokkuuskomponenttia 27 kiinteistön toteutuneisiin paluuveden lämpötiloihin. Paluuvesi on kiinteistöstä takaisin kaukolämpöverkkoon palaavaa vettä, josta kiinteistö on ottanut tarvitsemansa lämmön. Paluuveden lämpötila määrittää energiatehokkuuskomponentin vaikutuksen lämmityslaskuun.

– Energiatehokkuusmaksu näyttää olevan ennen kaikkea tapa nostaa hintaa. Uudistettua hinnoittelua perusteltiin oikeudenmukaisuudella, mutta huomattavat hinnankorotukset koskevat myös kiinteistöjä, joiden lämmitysjärjestelmä toimii teknisesti hyvin ja normaalilla tasolla, Geonovan energiasuunnittelija Juhana Heikkilä sanoo.

Heikkilän mukaan alle 45 asteen paluuveden lämpötila on kiinteistön lämmitysjärjestelmälle normaali taso, mutta energiatehokkuuskomponentti nostaa lämmityslaskua paluuveden lämpötilan ylittäessä 32 astetta.

Pori Energia ottaa uuden energiatehokkuuskomponentin käyttöön taloyhtiöille ja yrityksille 1.1.2027. Samalla perusmaksuna tunnettu tehomaksu nousee 4,7 prosenttia.

Rakennusvuosi ei kerro energiatehokkuudesta – taloyhtiöiden kannattaa varautua nostamaan vastikkeita

Vertailuaineisto osoittaa, että rakennusvuosi yksin ei kerro lämmitysjärjestelmän tehokkuudesta tai paluuveden lämpötilasta. Niihin vaikuttavat myös järjestelmän tekniset ratkaisut, säädöt ja kunto. Siksi myös uudehko kiinteistö voi joutua maksamaan energiatehokkuuslisää.

Vain kaksi kiinteistöä, rakennusvuosilta 1978 ja 2021, välttäisi komponentista syntyvän lisämaksun. Näistä toinen saisi laskuunsa parinkymmenen euron hyvityksen (–0,04 %) vuosilaskuunsa, joskin tehomaksu huomioiden kokonaislasku nousisi molemmissa kiinteistöissä.

– Taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden kannattaa perehtyä tarkkaan oman lämmitysjärjestelmän paluuveden lämpötilaan. Monelle taloyhtiölle energiatehokkuusmaksu tarkoittaa todennäköisesti painetta korottaa yhtiövastiketta, sillä lämmitys vastaa noin 20–30 prosenttia taloyhtiön hoitokuluista, Heikkilä jatkaa.

Aineiston korkein paluuveden keskilämpötila, 45,8 astetta, mitattiin vuonna 2017 valmistuneessa kiinteistössä. Uusi energiatehokkuuskomponentti nostaisi sen laskua 6,9 prosenttia.

– Rakennusvuosi ei yksin kerro, millaiseen paluuveden lämpötilaan kiinteistö pääsee. Taloyhtiön kannattaa selvittää, mitä voidaan saavuttaa säädöillä ja kunnossapidolla ja mikä edellyttää laiteuusintoja. Jos maksun pienentäminen vaatii mittavia investointeja, samalla kannattaa vertailla myös eri lämmitysvaihtoehtojen kokonaiskustannuksia, Heikkilä sanoo.

Paluulämpötila, ka	Rakennusvuosi	Energiatehokkuuskomponentin vaikutus lämmityslaskuun	Hinnanmuutos kun otetaan huomioon tehomaksu (+4,7%) ja energiatehokkuuskomponentti
Korkein 45,8 °C	2017	+ 6,9 %	+8,8 %
Keskiarvo 40,5 °C		+ 4,3 %	+6,2 %
Matalin 31,8 °C	2021	- 0,04 %	+1,86 %

Vertailuaineistona käytettiin 27 Uudellamaalla sijaitsevan, vuosina 1942–2021 rakennetun kiinteistön toteutuneita kaukolämmön paluuveden lämpötilatietoja. Laskelmissa käytettiin lämmityskaudella 1.10.–31.3. toteutuneita keskimääräisiä paluuveden lämpötiloja. Vertailuaineisto ei ole tilastollisesti edustava otos kiinteistökannasta.