Suomi perustelee minkkitarhauksen poikkeuslupaa harhaanjohtavilla luvuilla

EU on määritellyt minkin vieraslajiksi, jonka tarhaaminen kielletään elokuusta 2027 alkaen. Tällä hetkellä Suomi on ainoa maa, joka on hakenut poikkeuslupaa minkkitarhauksen jatkamiselle.  

Animalian tietopyynnöllä saamassa hakemuksessa poikkeuslupaa perustellaan esimerkiksi alueellisilla vaikutuksilla. Hakemuksessa sanotaan, että turkistarhauksella on huomattavia paikallisia sosioekonomisia vaikutuksia erityisesti Länsi- ja Itä-Suomessa ja että joissakin kunnissa turkistarhauksen ansiosta kunnan talous pysyy kunnossa. 

”Todellisuudessa Itä-Suomessa on vain muutama turkistarha. Professori Eija Vinnarin selvityksen mukaan niissä Pohjanmaan kunnissa, joissa turkistarhausta on eniten, niiden merkitys yhteisöverotukseen on hyvin pieni. Hakemuksessa myös käsitellään turkistarhausta kokonaisuutena, eikä tuoda esiin minkkitarhauksen lukuja”, sanoo Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs.  

Lisäksi tuoreessa mielipidemittauksessa 70 % pohjalaisista katsoo, että turkistarhaus kuuluu Pohjanmaan menneisyyteen. Vain 2 % vastaajista piti turkistarhausta tärkeänä tulevaisuuden työllistäjänä. 

Turkistarhauksen työllistävyys ja vientitulot harhaanjohtavasti ilmaistu 

Poikkeuslupahakemuksessa kerrotaan turkistarhauksen työllistävän 1 200 henkilöä sisältäen ainakin osan välillisestä työllistävyydestä. Fifurin vuotta 2024 koskevissa tilastoissa kuitenkin kerrotaan, että turkistarhauksen suora työllistävyys on 360 henkilötyövuotta, välillinen työllistävyys 378 henkilötyövuotta sekä kerrannaisvaikutus 450 henkilötyövuotta.  

”Väite 1 200 henkilön työllistämisestä on harhaanjohtava. Luku perustuu välillisiin vaikutuksiin ja henkilötyövuosiin, jotka kuvaavat työpanosta eivätkä työllistettyjen ihmisten määrää. Turkistarhaus työllistää enää muutamia satoja tarhaajia ja valtaosalle tarhaajista turkistarhaus on sivuelinkeino”, Kivekäs kertoo.  

Hakemuksessa puhutaan myös vientituloista. Turkisten kokonaisviennin arvo vuonna 2024 oli 301 miljoonaa euroa, mutta luku sisältää myös Suomeen myytäviksi tuotujen turkisten viennin arvon. Todellinen turkisten nettoviennin, eli kotimaisten turkisten viennin arvo vuonna 2024 oli 119 miljoonaa euroa. Minkinnahkoja koskevia vientituloja ei hakemuksessa eritellä. 

"Hakemus liioittelee turkistarhauksen taloudellisesta ja yhteiskunnallista merkitystä. Herää kysymys, yritetäänkö näillä luvuilla Euroopan komissiota johtaa tarkoituksella harhaan", Kivekäs sanoo.  

Minkkitilojen määrissä epäselvyyttä 

Poikkeuslupaa hakevia minkkitiloja kerrotaan olevan 134. Hakemuksessa todetaan, että Suomi hakee poikkeuslupaa myös sellaisille minkkitiloille, jotka ovat käynnistämässä toimintaansa uudestaan lintuinfluenssaepidemian jäljiltä. Hakemuksen mukaan kaudella 2023–2024 minkkitarhoja oli 91 ja vuonna 2023 lintuinfluenssaepidemian aikaan lopetettiin noin 130 000 minkkiä 72 tilalla.  

”VTV:ltä tietopyynnöllä saamiemme tietojen mukaan alle 20 minkkitarhaa sai korvauksia lintuinfluenssan takia tapetuista minkeistä. Poikkeuslupaa hakee nyt 134 minkkitarhaa. Herää kysymys, kuinka monella lupaa hakeneella tarhalla on todellisuudessa edes ollut minkkejä ennen lintuinfluenssaepidemiaa tai on niitä nyt”, Kivekäs sanoo.  

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi poikkeusluvasta kriittisen lausunnon, jota ei kuitenkaan otettu huomioon hakemuksen käsittelyssä. Myös THL:n mukaan turkistarhaus muodostaa pandemiauhan vuoksi liian suuren riskin ihmisten hengelle ja terveydelle.  

Poikkeuslupahakemus on median saatavilla pyynnöstä.