Trooppisten sademetsien lajisto voi olla yllättävän nuorta – uusien lajien synty liittyy geologisiin mullistuksiin
17.11.2026 08:00:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Trooppisten sademetsien huikeaa lajimäärää on usein selitetty niiden pitkällä ja suhteellisen vakaalla historialla. Nyt Turun ja Århusin yliopistojen tutkijat ovat osoittaneet, että monet trooppisen Amerikan saniaislajit ovat syntyneet varsin hiljattain, vaikka kehityslinjat sinänsä voivat olla vanhoja. Uusia lajeja syntyi, kun lajit sopeutuivat muun muassa Andien vuoriston kohotessa muuttuneisiin ympäristöoloihin.

Miten tropiikin monimuotoisuus on syntynyt? Yhden perinteisen selityksen mukaan trooppiset alueet ovat tarjonneet lajeille suotuisia elinympäristöjä läpi vuosimiljoonien. Siinä missä esimerkiksi Euroopan lajistoa ovat koetelleet toistuvat jääkaudet, tropiikissa monet vanhat kehityslinjat ovat voineet säilyä pitkään.
Trooppiset alueet eivät kuitenkaan ole pysyneet muuttumattomina. Esimerkiksi vuoristojen kohoaminen, merenlahtien kuivuminen ja erilaisten maaperien muodostuminen ovat vaatineet lajeilta sopeutumista uudenlaisiin olosuhteisiin ja avanneet mahdollisuuksia uusien lajien syntymiselle ja leviämiselle.
Turun ja Århusin yliopistojen tutkijat selvittivät ympäristön muutosten yhteyttä trooppisessa Amerikassa kasvavan Danaea-saniaissuvun evoluutiohistoriaan.
– Olemme Turun yliopistossa tehneet pitkäjänteistä työtä Amazonian sademetsien biodiversiteetin ymmärtämiseksi, kertoo professori Hanna Tuomisto.
– Siinä yhteydessä olemme viimeisen 25 vuoden aikana löytäneet ja kuvanneet 47 tieteelle uutta Danaea-lajia sekä selvittäneet suvun lajien levinneisyyksiä ja sukulaisuussuhteita. Nyt saimme näitä tietoja yhdistettyä trooppisen Amerikan geologiseen ja ilmastolliseen historiaan.
Vanha kehistyslinja, nuoret lajit
Tutkimuksen mukaan Danaea-suku erkaantui lähimmistä nykyisin elävistä sukulaisistaan jo varhaisliitukaudella 128 miljoonaa vuotta sitten, ja nykyisten Danaea-lajien yhteinen kantamuto eli noin 53 miljoonaa vuotta sitten.
Suvulla on siis hyvin pitkä kehityshistoria, mutta noin puolet sen nykyään elävistä lajeista on kuitenkin syntynyt vasta viimeisten kuuden miljoonan vuoden aikana.
Nämä suhteellisen tuoreet lajiutumiset ajoittuvat merkittäviin geologisiin ja ilmastollisiin muutoksiin. Mioseenikaudella Andien vuoriston kohoaminen muokkasi trooppisen Amerikan ilmastoa ja maaperää. Länsi-Amazoniassa olleet laajat kosteikkoalueet kuivuivat.
Samaan aikaan uusia maa-alueita mudostui esimerkiksi Väli-Amerikassa, mikä mahdollisti lajien leviämisen ja erilaistumisen.
Amazonia on Danaea-saniaisten monimuotoisuuden keskus
Yleensä saniaislajisto on monimuotoisinta trooppisissa vuoristometsissä. Danaea-suvun kohdalla tilanne osoittautui kuitenkin toisenlaiseksi: sen suurin lajimäärä on ollut Amazoniassa läpi suvun historian.
Ero saattaa johtua saniaisryhmien erilaisista elintavoista.
– Vuoristosademetsissä viihtyvät erityisesti epifyytit eli kasvit, jotka kasvavat muiden kasvien päällä. Danaea-saniaiset puolestaan kasvavat maassa metsän pohjalla. Nämä tulokset muistuttavat itse asiassa puilla saatuja tuloksia, ne kun ovat myös runsaslajisimpia alankosademetsissä, sanoo tutkijatohtori Venni Keskiniva Turun yliopistosta.
Eri ryhmien tutkimus voi siis paljastaa aivan erilaisia vasteita samaan ympäristöön, mikä voi osaltaan selittää trooppista monimuotoisuutta.
Vuoristoihin sopeutuminen avasi uusia leviämisreittejä
Tutkimuksessa havaittiin, että vuoristo-olosuhteisiin sopeutuneita Danaea-kehityslinjoja alkoi ilmaantua Andien kohoamisen kiihtyessä noin 20 miljoonaa vuotta sitten.
Kiinnostavaa kyllä, vuoristoihin levittäytyneet kehityslinjat levisivät usein myöhemmin myös uusille alueille kauemmas päiväntasaajalta. Amazonian alanko-olosuhteisiin erikoistuneet kehityslinjat puolestaan jättäytyivät useammin Amazoniaan.
– Kun kasvit ovat jo sopeutuneet viileämpään ilmastoon vuoristossa, niiden on ehkä ollut helpompi levitä myös alueille, joissa vuodenaikojen väliset lämpötilaerot ovat suurempia, Keskiniva sanoo.
Tutkimus osoittaa, että Amerikan tropiikin dynaaminen geologinen historia on osaltaan edistänyt alueen suuren monimuotoisuuden kehittymistä. Vaikka sademetsien kasviryhmät voivat olla hyvin vanhoja, niiden nykyinen lajisto voi olla yllättävän nuorta.
– Sademetsien monimuotoisuus on pitkän historian tulosta, mutta sen muodostumiseen ovat vaikuttaneet suuresti myös geologisessa mittakaavassa suhteellisen tuoreet tapahtumat, Keskiniva tiivistää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna TuomistoProfessori
hanna.tuomisto@utu.fiMediapalvelu
Puh:+358 50 567 7197viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleVenni KeskinivaTutkijatohtori
venni.keskiniva@utu.fiKuvat

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljasti Euroopan maiden yhteistoimintaan liittyviä ongelmia16.11.2026 10:00:45 EET | Tiedote
Lähes sadan eurooppalaisen virkamiehen haastatteluihin perustuva väitöstutkimus nostaa esille Euroopan ulkosuhteita leimaavan ristiriidan. Pienten valtioiden on toimittava yhdessä pärjätäkseen suurvaltakilpailun aikakaudella, mutta yhteistyön rakenteissa on kankeutta.
Uusi kirja haastaa käsityksen kliinisestä masennuksesta yhtenä yhtenäisenä sairautena16.11.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Uudessa teoksessa tutkijat lähestyvät masennusta evoluutioteorian näkökulmasta ja haastavat käsityksen kliinisestä masennuksesta yhtenä yhtenäisenä sairautena. Tutkijat tuovat esiin 12 mahdollista masennukseen johtavaa kehityspolkua ja korostavat, että masennuksen hoidossa tulisi puuttua oireiden lisäksi niiden taustalla oleviin syihin.
Tutkijat saivat ennennäkemättömän määrän uutta tietoa avaruudesta12.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kansainvälisessä tutkimusprojektissa julkaistiin avaruudesta valtava määrä havaintoja, jotka muodostavat yhdessä suurimman avaruudesta koskaan tuotetun taivaan kartan. Merkittävä osa löytöä ovat tuhannet uudet erittäin todennäköiset vahvat gravitaatiolinssit.
MS-taudille löytyi uusi verestä mitattava merkkiaine12.11.2026 10:11:23 EET | Tiedote
MS-taudin etenemistä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti seurata verikokeilla. Turkulaistutkijat havaitsivat, että kitotriosidaasi-merkkiaineen pitoisuus veressä kertoo taudin aktiivisuudesta aivoissa. Löydös tarjoaa uuden keinon arvioida MS-taudin etenemiseen liittyvää tulehdusta, jota on tähän asti voitu tutkia luotettavimmin PET-kuvantamisella.
Uusi tutkimuksen huippuyksikkö tutkii ihmisen monimuotoisuuden kehityskulkuja ja tulevaisuutta – tervetuloa aloitusseminaariin 24.11.12.11.2026 07:35:00 EET | Kutsu
Ihmisten biologinen, kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ei ole syntynyt eristyksissä, vaan jatkuvissa kohtaamisissa. Turun yliopiston uusi Ihmisen monimuotoisuuden huippututkimusyksikkö (HuDi-Con) tutkii, miten ihmisten väliset kontaktit ovat muokanneet meitä menneisyydessä ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa. Tutkimusaiheita esitellään yksikön aloitusseminaarissa tiistaina 24.11.2026. Media on tervetullut tilaisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme