Ojitetun suon ennallistaminen vesistön latvoilla kohentaa usean alapuolisen järven tilaa
18.11.2026 15:15:00 EET | Hiilipörssi Oy | Artikkeli
Jos vesistön latvoilla sijaitseva suo ennallistetaan, puhdistava vaikutus ulottuu kauas alavirtaan. Tälle on tarvetta, sillä esimerkiksi keskisuomalaisen Pihtiputaan Mörninsuon ojitusten vaikutukset näkyvät neljässä peräkkäisessä järvessä. Pienet läpivirtausjärvet eivät pidätä haitta-aineita vaan päästävät kuormituksen eteenpäin.

Soiden ennallistaminen hyödyttää vesistöjä eniten, kun haitallisia valumia vähennetään jo vesistöjen latvoilla. Pihtiputaan ojitettu Mörninsuo on tästä hyvä esimerkki: sen valumavedet kulkeutuvat neljään alapuoliseen järveen, ja niillä on vaikutusta kaikkien näiden tilaan.
Hiilipörssi kartoittaa ympäristöministeriön osarahoittamassa hankkeessaan vesistöjä kuormittavia soita Keski-Suomessa. Hankkeen vaikutuslaskelmat perustuvat Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän Vemala-malliin.
Vemala-malli simuloi ravinteiden prosesseja, huuhtoutumista ja kulkeutumista maalla, joissa ja järvissä koko Suomen alueella. Lisätietoja: https://www.syke.fi/fi/palvelut/mallinnus-ja-laskenta/vesi-ja-merimallinnus/vemala

Haitat kulkeutuvat järvestä toiseen
Mörninsuolta valuu haitta-aineita Liitonjärveen, Elämäjärveen ja Saanijärveen sekä Kolimaan. Laskuojia pitkin järviin kulkeutuu kiintoainetta, humusta, ravinteita ja raskasmetalleja.
Kiintoaines koostuu muun muassa pienistä maa-ja turvehiukkasista, jotka samentavat vettä. Humus puolestaan tummentaa vettä, ja ravinteet lisäävät sen leväisyyttä.
Ojituksen seurauksena turve joutuu kosketuksiin hapen kanssa, hajoaa ja vapauttaa ravinteita. Happamissa oloissa veteen voi liueta myös raskasmetalleja.
Pienet järvet voivat päästää kuormituksen läpi
Soilta tuleva haitta-ainekuormitus vaikuttaa erikokoisiin järviin eri tavoin. Ravinteet, humus ja kiintoaine kulkeutuvat nopeasti pienten ja matalien järvien läpi. Näin käy esimerkiksi fosforille Liitonjärvessä ja Elämäjärvessä. Näiden järvien koko vesimäärä vaihtuu vain parissa kuukaudessa.
Elämäjärvestä lähtevässä vedessä on lähes yhtä paljon fosforia kuin järveen tulevassa vedessä. Järvi ei siis juuri pidätä fosforia.
Tähän vaikuttaa se, että järven pohjaan on vuosikymmenten aikana kertynyt runsaasti ravinteita järveä ympäröiviltä ojitetuilta pelto- ja metsämailta. Pohjaan kertyneet ravinteet ylläpitävät järven sisäistä kuormitusta: pohjasta vapautuu fosforia veteen, ja se kulkeutuu edelleen seuraavaan järveen.
Elämäjärvi on alavirran vesistöille fosforin lähde
Pihtiputaan alueen järvet pidättävät tyypillisesti 15–18 prosenttia niihin tulevasta fosforista, kun veden viipymä on yhtä pitkä kuin Elämäjärvessä. Elämäjärven tilanne viittaa siihen, että järven pohjaan on valuma-alueelta vuosikymmenten aikana kertynyt fosforia, jota vapautuu veteen arviolta noin 500 kiloa vuodessa.
Fosforia vapautuu todennäköisesti sekä liukenemalla pohjasta että tuulen sekoittaessa matalan järven pohja-ainesta veteen. Elämäjärven keskisyvyys on vain kaksi metriä.
Elämäjärvestä vapautuva fosfori kulkeutuu edelleen Saanijärveen. Saanijärven fosforikuormasta 60 prosenttia tulee Elämäjärvestä.
Suurempi Kolima varastoi valuma-alueelta tulevia haitta-aineita
Suuressa ja runsasvetisessä Kolimassa kuormitus näkyy eri tavoin kuin järviketjun pienissä läpivirtausjärvissä.
Koliman vesi vaihtuu hitaasti, keskimäärin parissa vuodessa. Ylävirrasta tulevat haitta-aineet laimenevat suuressa vesimäärässä, mutta ne myös viipyvät järvessä pitkään.
Kolimaan kulkeutuu valumia lukuisilta ojitetuilta metsä- ja suoalueilta. Hitaan virtauksen vuoksi osa kiintoaineesta ja siihen sitoutuneesta elohopeasta laskeutuu järven pohjaan.
Kaikki humus, jota tulee muun muassa ojitetuilta soilta ja metsämailta, ei kuitenkaan vajoa pohjaan, vaan säilyy vesimassassa. Humus tummentaa vettä ja pitää osan elohopeasta vesieliöiden saatavilla.
Sekä veteen liuennut humus että pohjasedimentin hapettomat olot edistävät elohopean muuntumista eliöille myrkylliseksi metyylielohopeaksi.
Metyylielohopea rikastuu ravintoketjussa ja päätyy lopulta petokaloihin. Siksi esimerkiksi haukien syöntiä on rajoitettu monissa järvissä.
Järvien tilaa parannetaan vähentämällä ulkoista kuormitusta
Järvien tilan parantamiseksi ulkoista kuormitusta on vähennettävä pysyvästi.
Ulkoinen kuormitus tarkoittaa valuma-alueelta järveen valuvaa haitta-ainekuormitusta, joka on peräisin esimerkiksi ojitetuilta suo- ja metsämailta.
– Jos ulkoista kuormitusta ei vähennetä, järven sisäisen kuormituksen vähentäminen esimerkiksi hoitokalastuksella helpottaa vain lyhytaikasesti, toteaa Hiilipörssin soiden ennallistamisen asiantuntija, biologi ja FT Jaakko Junikka.
Vesistöön joutuvaa ulkoista kuormitusta voidaan vähentää esimerkiksi soita ennallistamalla tai metsien jatkuvalla kasvatuksella.
Latvasoiden ennallistaminen vähentää koko järviketjun kuormitusta
Pihtiputaan järviketjun tilaa voitaisiin parantaa esimerkiksi ennallistamalla vesistön latvoilla sijaitseva Mörninsuo.
Ennallistettu suo toimii kuin vedenpuhdistuslaitos. Vesi suodattuu siellä sammalten ja turvekerroksen läpi. Samalla siihen pidättyy kiintoainetta, ravinteita ja raskasmetalleja. Näin vesi jatkaa matkaansa puhtaampana, ja alapuolisten vesistöjen ulkoinen kuormitus vähenee.
– Paras tulos vesistöjen suojelussa saadaan ennallistamalla latvavesien soita. Valuma-alueen yläosissa tehtävä vesiensuojelutyö hyödyttää lähimmän järven lisäksi monesti myös useita seuraavia järviä alavirtaan, Junikka summaa.

Lisätietoa Hiilipörssin vesistöhankkeesta
Hiilipörssin vesistöhankkeen toimet:
-
Kartoitetaan Keski-Suomesta Pihtiputaan ja Päijänteen vesistöjen kunnolle olennaisimmat ojitetut suot ja kosteikot.
-
Tärkeimmistä alueista tuotetaan ja julkaistaan listaus, joka on kaikille avoin.
-
Ennallistetaan kaksi hankealueen vesistöjen kannalta tärkeää suota.
Keski-Suomen vesienhoidon hanke toteutetaan 2026–2028. Sen budjetti on 112 000 euroa, josta 56 000 euron osuus on saatu avustuksena ympäristöministeriöltä.
Seuraavaksi selvitetään Päijänteen kuormittajia
Seuraavaksi selvitettävänä ovat Päijännettä eniten tummentavat ojitetut suot. Tulokset julkistetaan tammi-helmikuussa 2027.
Hankkeen tuloksia ja edistymistä voi seurata Hiilipörssin nettisivulla: hiiliporssi.fi/vesistot/vesistohanke.
Lisätietoja kartoituksessa käytetystä Suomen ympäristökeskuksen Vemala-aineistosta: syke.fi/fi/palvelut/mallinnus-ja-laskenta/vesi-ja-merimallinnus/vemala
Osallistu vesistöjen kunnostustalkoisiin rahoittamalla ennallistusta
Vesistöhankkeen myötä Hiilipörssi avaa kaikille mahdollisuuden osallistua vesistöjen kunnostustalkoisiin helposti kotoa käsin.
Hiilipörssin verkkosivuilta tuen voi jo nyt ohjata suoraan juuri sellaisten soiden ennallistamiseen, jotka puhdistavat vesistöjä eniten.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko JunikkaVesistöasiantuntija ja biologi, FTHiilipörssi Oy
Puh:040 703 6713jaakko.junikka@hiiliporssi.fiRisto SulkavaTieteellinen johtaja, FTHiilipörssi Oy
Puh:040 545 6472risto.sulkava@hiiliporssi.fiKuvat


Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hiilipörssi Oy
Hiilipörssi kartoittaa vesistöjä kuormittavia soita Keski-Suomessa27.10.2026 12:25:00 EET | Tiedote
Hiilipörssi paikantaa Keski-Suomessa Pihtiputaan ja Päijänteen vesistöjen tilaa eniten heikentäviä ojitettuja suoalueita. Ensimmäiset tulokset Pihtiputaalta on nyt julkistettu. Soiden ennallistamisella on huomattavia hyötyjä vesistöjen tilaan.
Uhanalainen riekko kärsii varhaisesta keväästä ja suo-ojituksista24.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Riekko, uhanalainen suolintu, kärsii varhaisesta keväästä. Lämpö sulatti lumet, jolloin valkoinen, talvipukuinen lintu päätyy tummasta maasta petojen saaliiksi. Lisäksi lajin elinympäristöt ovat vähentyneet laajojen suo-ojitusten vuoksi.
Ainutlaatuisia tutkimuksia Hiilipörssin ennallistamalla Piitsonsuolla22.4.2026 13:00:00 EEST | Uutinen
Ennallistamalla palautettuja allikoita verrataan luonnontilaisiin.
“On kaksi vaihtoehtoa: joko nämä vedet pelastetaan tai sitten ei”– vapautetun Kuusinkijoen kunnostamista jatketaan valuma-alueen ennallistamisella27.3.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Kuusinkijoki kuntoon ry:n jättiurakka vapautti yli 400 kilometriä kalojen vaellusreittejä. Seuraavaksi joen vedenlaatua parannetaan ennallistamalla suo-ojituksia ja perustamalla kosteikkoja entisille maatalousmaille. Työt alkavat kesällä 2026 yhteistyössä soiden ennallistamiseen erikoistuneen Hiilipörssi Oy:n kanssa.
Hiilipörssi Oy: Maanomistaja voi ansaita lisäämällä ja suojelemalla maansa luontoarvoja – luontohankkeet kiinnostavat ostajia5.12.2025 13:20:00 EET | Tiedote
Soiden ennallistamiseen erikoistuneen Hiilipörssi Oy:n mukaan maanomistajan perinteisten tulonlähteiden, kuten puukaupan, rinnalle on nousemassa yhä vahvemmin luonnonarvojen myynti. Tänään julkaistu Lahja Suomen luonnolle -hanke on yksi merkki rahoittajien kasvavasta kiinnostuksesta luonnon ennallistamista ja suojelua kohtaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme