Sodan vaikutuksia lapsiin tutkitaan uudessa kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa – professori Kirsi Peltonen valittiin tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi
17.11.2026 11:00:25 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Sotien vaikutukset lapsiin voivat ulottua vuosikymmenten päähän. Vasta perustettu kansainvälinen Nadija Research Foundation tukee tutkimusta, koulutusta ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa sodan vaikutuksista lasten ja nuorten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Turun yliopiston professori Kirsi Peltonen on valittu tutkimuskeskuksen tieteellisen neuvottelukunnan (Scientific Advisory Committee) puheenjohtajaksi.

– Jos emme tutki sodan vaikutuksia lapsiin emmekä kehitä vaikuttavia hoitomenetelmiä, vaarana on, että menetämme mahdollisuuden tukea kokonaisen sukupolven hyvinvointia ja toimintakykyä. Tämän tiedon tuottaminen on olennaista niin Ukrainalle kuin muillekin konfliktialueille, Peltonen sanoo.
Nadija Research Foundation keskittyy erityisesti sodan vaikutuksille altistuneiden ja traumatisoituneiden lasten hyvinvointiin Ukrainassa, mutta sen tavoitteena on tuottaa tietoa ja ratkaisuja myös muiden konfliktialueiden tarpeisiin.
Säätiö on osa laajempaa pohjoismaista Nadija-hanketta, johon kuuluvat lasten sotatraumoihin erikoistunut sairaala, virtuaalisairaala sekä nyt perustettu tutkimussäätiö. Nadija tarkoittaa ukrainaksi toivoa.
Tutkimus auttaa kehittämään parempaa hoitoa
Nadija Research Foundationin tavoitteena on rahoittaa ja koordinoida korkeatasoista tutkimusta, joka tuottaa tietoa sodan vaikutuksista lapsiin sekä keinoista ehkäistä ja hoitaa traumojen seurauksia. Tutkimuksen avulla pyritään myös tukemaan päätöksentekoa ja palvelujärjestelmien kehittämistä.
Peltosen johtama tieteellinen neuvottelukunta koostuu kansainvälisistä lasten mielenterveyden, traumatutkimuksen ja konfliktien jälkeisen toipumisen tutkijoista. Neuvottelukunnan tehtävänä on määritellä tutkimuksen painopisteitä sekä suositella rahoitettavia tutkimushankkeita. Suomesta Helsingin yliopisto kuuluu tutkimuskeskuksen perustajajäseniin. Tieteellinen neuvottelukunta puolestaan ohjaa tutkimustoiminnan kehittämistä riippumattomasti.
– Julkisessa keskustelussa huomio kohdistuu ymmärrettävästi usein sodan poliittisiin ja geopoliittisiin vaikutuksiin. Lasten hyvinvointi, mielenterveys ja tulevaisuus jäävät helposti niiden varjoon. Tarvitsemme tutkimusta, jotta ymmärrämme paremmin, miten sota vaikuttaa lapsiin ja millaisilla keinoilla heitä voidaan tehokkaasti auttaa, Peltonen sanoo.
Kansainvälisesti poikkeuksellinen kokonaisuus
Peltosen mukaan tutkimussäätiö on kansainvälisesti merkittävä avaus, sillä vastaavia nimenomaan sodan traumatisoimiin lapsiin keskittyviä kansainvälisiä tutkimusrakenteita on vähän.
Erityisen poikkeukselliseksi kokonaisuuden tekee se, että tutkimus kytkeytyy suoraan lasten sotatraumoihin erikoistuneen sairaalan toimintaan. Tutkijat voivat ensimmäistä kertaa tarkastella fyysisten ja psyykkisten sotatraumojen hoitoa rinnakkain samassa hoitoympäristössä.
– Tiedämme, että vakava fyysinen vammautuminen ja psyykkinen hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, mutta niiden yhteistä hoitoa on tutkittu vielä melko vähän. Nyt avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia, miten näitä traumoja voidaan hoitaa samanaikaisesti ja miten hoitoprosessit voivat tukea toisiaan, Peltonen kertoo.
Tavoitteena on, että tutkimustieto voidaan siirtää nopeasti käytännön hoitotyöhön ja että hoitokäytännöistä saatava tieto puolestaan ohjaa tutkimusta.
Ukrainasta saatava tieto hyödyttää lapsia maailmanlaajuisesti
Tutkimussäätiö tulee rahoittamaan sekä hoitomenetelmiä kehittäviä tutkimushankkeita että laajoja väestötutkimuksia, joissa selvitetään esimerkiksi sodan pitkäaikaisia vaikutuksia lasten mielenterveyteen, kehitykseen ja hyvinvointiin.
Peltosen mukaan Ukrainassa tehtävä tutkimus voi hyödyttää tulevaisuudessa kaikkia lapsia, jotka joutuvat elämään aseellisten konfliktien keskellä.
– Tavoitteena ei ole ainoastaan ymmärtää sodan seurauksia, vaan löytää keinoja vähentää niitä ja tukea lasten toipumista mahdollisimman tehokkaasti. Kaikki se tieto, jota nyt tuotetaan Ukrainan tilanteesta, voi tulevaisuudessa auttaa myös muiden konfliktialueiden lapsia, Peltonen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi PeltonenTurun yliopisto, INVEST tutkimuskeskus ja lippulaiva
kirsi.peltonen@utu.fiKuvat

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Uusi artikkelikokoelma kokoaa 39 asiantuntijan näkemyksen tekoälystä Suomen luovilla ja kulttuurialoilla18.11.2026 14:58:49 EET | Tiedote
Generatiivinen tekoäly on muutamassa vuodessa siirtynyt kokeellisesta teknologiasta osaksi luovan ja kulttuurialan arkea. Teos Tekoäly Suomen luovilla ja kulttuurialoilla – Asiantuntijoiden näkemyksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta kokoaa yksiin kansiin 31 kirjoitusta siitä, mitä murros käytännössä tarkoittaa alan tekijöille, organisaatioille ja päätöksenteolle. Moniääninen teos tuo esille sekä mahdollisuuksia että huolenaiheita tekoälystä.
Voisiko puhelimesta löytyä uudenlaista tukea nuorten mielenterveyteen? Turun yliopistossa tutkitaan digitaalista hyvinvointisovellusta18.11.2026 11:02:15 EET | Tiedote
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat nousseet merkittäväksi yhteiskunnalliseksi huolenaiheeksi Suomessa ja maailmalla. Turun yliopiston tutkimuksessa selvitetään, voiko digitaalinen MoodBuster-sovellus auttaa nuoria vahvistamaan mielen hyvinvointiaan. Tutkimuskutsu on lähetetty kymmenelle tuhannelle nuorelle ympäri Suomea. Tavoitteena on saada tutkimukseen mukaan 260 nuorta. Tutkimus on osa Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa ReConnected-hanketta, jossa kehitetään uusia tapoja tukea mielenterveyttä muuttuvassa maailmassa.
Tutkimuksen mittaaminen numeroilla voi nakertaa akateemista vapautta18.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Akateeminen vapaus voi heikentyä yliopistoissa, kun tutkimusta arvioidaan sisällön sijaan numeerisilla mittareilla, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.
Experter inom kontinuerligt lärande samlas för första gången17.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Finlands första konferens inom kontinuerligt lärande vid högskolor och universitet anordnas i Åbo den 24–26 november 2026. Som arrangörer står Åbo Universitet, Åbo yrkeshögskola, Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Novia. Evenemangets tema är "Aboa Crescendo – Starkare tillsammans i Åbo!".
Suomen jatkuvan oppimisen asiantuntijat koolla ensimmäistä kertaa17.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Suomen ensimmäiset korkeakoulujen jatkuvan oppimisen päivät järjestetään Turussa 24.–26. marraskuuta 2026. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Novia. Tapahtuman teemana on "Aboa Crescendo – Turussa yhdessä voimistuen!".
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme