Turun yliopisto

Sodan vaikutuksia lapsiin tutkitaan uudessa kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa – professori Kirsi Peltonen valittiin tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi

17.11.2026 11:00:25 EET | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Sotien vaikutukset lapsiin voivat ulottua vuosikymmenten päähän. Vasta perustettu kansainvälinen Nadija Research Foundation tukee tutkimusta, koulutusta ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa sodan vaikutuksista lasten ja nuorten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Turun yliopiston professori Kirsi Peltonen on valittu tutkimuskeskuksen tieteellisen neuvottelukunnan (Scientific Advisory Committee) puheenjohtajaksi.

Rintakuva Kirsi Peltosesta
Professori Kirsi Peltonen

– Jos emme tutki sodan vaikutuksia lapsiin emmekä kehitä vaikuttavia hoitomenetelmiä, vaarana on, että menetämme mahdollisuuden tukea kokonaisen sukupolven hyvinvointia ja toimintakykyä. Tämän tiedon tuottaminen on olennaista niin Ukrainalle kuin muillekin konfliktialueille, Peltonen sanoo.

Nadija Research Foundation keskittyy erityisesti sodan vaikutuksille altistuneiden ja traumatisoituneiden lasten hyvinvointiin Ukrainassa, mutta sen tavoitteena on tuottaa tietoa ja ratkaisuja myös muiden konfliktialueiden tarpeisiin.

Säätiö on osa laajempaa pohjoismaista Nadija-hanketta, johon kuuluvat lasten sotatraumoihin erikoistunut sairaala, virtuaalisairaala sekä nyt perustettu tutkimussäätiö. Nadija tarkoittaa ukrainaksi toivoa.

Tutkimus auttaa kehittämään parempaa hoitoa

Nadija Research Foundationin tavoitteena on rahoittaa ja koordinoida korkeatasoista tutkimusta, joka tuottaa tietoa sodan vaikutuksista lapsiin sekä keinoista ehkäistä ja hoitaa traumojen seurauksia. Tutkimuksen avulla pyritään myös tukemaan päätöksentekoa ja palvelujärjestelmien kehittämistä.

Peltosen johtama tieteellinen neuvottelukunta koostuu kansainvälisistä lasten mielenterveyden, traumatutkimuksen ja konfliktien jälkeisen toipumisen tutkijoista. Neuvottelukunnan tehtävänä on määritellä tutkimuksen painopisteitä sekä suositella rahoitettavia tutkimushankkeita. Suomesta Helsingin yliopisto kuuluu tutkimuskeskuksen perustajajäseniin. Tieteellinen neuvottelukunta puolestaan ohjaa tutkimustoiminnan kehittämistä riippumattomasti.

– Julkisessa keskustelussa huomio kohdistuu ymmärrettävästi usein sodan poliittisiin ja geopoliittisiin vaikutuksiin. Lasten hyvinvointi, mielenterveys ja tulevaisuus jäävät helposti niiden varjoon. Tarvitsemme tutkimusta, jotta ymmärrämme paremmin, miten sota vaikuttaa lapsiin ja millaisilla keinoilla heitä voidaan tehokkaasti auttaa, Peltonen sanoo.

Kansainvälisesti poikkeuksellinen kokonaisuus

Peltosen mukaan tutkimussäätiö on kansainvälisesti merkittävä avaus, sillä vastaavia nimenomaan sodan traumatisoimiin lapsiin keskittyviä kansainvälisiä tutkimusrakenteita on vähän.

Erityisen poikkeukselliseksi kokonaisuuden tekee se, että tutkimus kytkeytyy suoraan lasten sotatraumoihin erikoistuneen sairaalan toimintaan. Tutkijat voivat ensimmäistä kertaa tarkastella fyysisten ja psyykkisten sotatraumojen hoitoa rinnakkain samassa hoitoympäristössä.

– Tiedämme, että vakava fyysinen vammautuminen ja psyykkinen hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa, mutta niiden yhteistä hoitoa on tutkittu vielä melko vähän. Nyt avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia, miten näitä traumoja voidaan hoitaa samanaikaisesti ja miten hoitoprosessit voivat tukea toisiaan, Peltonen kertoo.

Tavoitteena on, että tutkimustieto voidaan siirtää nopeasti käytännön hoitotyöhön ja että hoitokäytännöistä saatava tieto puolestaan ohjaa tutkimusta.

Ukrainasta saatava tieto hyödyttää lapsia maailmanlaajuisesti

Tutkimussäätiö tulee rahoittamaan sekä hoitomenetelmiä kehittäviä tutkimushankkeita että laajoja väestötutkimuksia, joissa selvitetään esimerkiksi sodan pitkäaikaisia vaikutuksia lasten mielenterveyteen, kehitykseen ja hyvinvointiin.

Peltosen mukaan Ukrainassa tehtävä tutkimus voi hyödyttää tulevaisuudessa kaikkia lapsia, jotka joutuvat elämään aseellisten konfliktien keskellä.

– Tavoitteena ei ole ainoastaan ymmärtää sodan seurauksia, vaan löytää keinoja vähentää niitä ja tukea lasten toipumista mahdollisimman tehokkaasti. Kaikki se tieto, jota nyt tuotetaan Ukrainan tilanteesta, voi tulevaisuudessa auttaa myös muiden konfliktialueiden lapsia, Peltonen sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Rintakuva Kirsi Peltosesta
Professori Kirsi Peltonen
Lataa

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Trooppisten sademetsien lajisto voi olla yllättävän nuorta – uusien lajien synty liittyy geologisiin mullistuksiin17.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Trooppisten sademetsien huikeaa lajimäärää on usein selitetty niiden pitkällä ja suhteellisen vakaalla historialla. Nyt Turun ja Århusin yliopistojen tutkijat ovat osoittaneet, että monet trooppisen Amerikan saniaislajit ovat syntyneet varsin hiljattain, vaikka kehityslinjat sinänsä voivat olla vanhoja. Uusia lajeja syntyi, kun lajit sopeutuivat muun muassa Andien vuoriston kohotessa muuttuneisiin ympäristöoloihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye