Oulun yliopisto

6G-professorilla menestystä kuin tähtiä Otavassa

18.11.2026 10:04:49 EET | Oulun yliopisto | Tiedote

Jaa

Oulun yliopiston 6G-tutkimuksen professori Mehdi Bennis on listattu maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon jo seitsemäntenä vuotena peräkkäin.

Oulun yliopiston 6G-tutkimuksen professori Mehdi Bennis on listattu maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon jo seitsemäntenä vuotena peräkkäin.
Oulun yliopiston 6G-tutkimuksen professori Mehdi Bennis on listattu maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon jo seitsemäntenä vuotena peräkkäin.

Vuotuinen tunnustus nostaa esiin tutkijat, joiden työ on johdonmukaisesti vaikuttanut tieteen kehityksen suuntaan. Listalle pääsevät oman alansa ja julkaisuvuotensa viitatuimpaan yhteen prosenttiin kuuluvat tutkijat. Mitä kuuluu tällä hetkellä langattoman tietoliikenteen tutkimukseen ja arvostetulle tutkijalle?

Professori Mehdi Bennis tarkastelee tulevaisuuden verkkoja monialaisesta näkökulmasta. Hän käyttää mobiilialasta puhuessaan usein esimerkkejä ihmisten välisestä viestinnästä sekä siitä, miten aivot havainnoivat ja tulkitsevat maailmaa. Bennis tunnetaan siitä, että hän tarkastelee käsitteitä, kuten resilienssiä, laajoina kokonaisuuksina.

Hänen mukaansa esimerkiksi kuuma aihe eli tietoverkkojen resilienssi muistuttaa aivojen plastisuutta: jos jotain vakavaa tapahtuu, kuten sähkökatko tai vamma, yksi asia on palautua entiseen toimintatilaan, mutta aivan eri asia on, että verkon solmut ottavat tehtäviä hoitaakseen vaurioituneilta alueilta ja jakavat toimintoja uudelleen.

Yhdysvalloissa hiljattain toteutettu järjestelmäpäivitys aiheutti merkittäviä häiriöitä lentoliikenteeseen ja johti tuhansien lentojen peruuntumiseen. Bennisin mukaan tällaiset tapahtumat osoittavat, kuinka haavoittuvainen yhteiskuntamme on. Vaikka tekoäly kehittyy vauhdilla monilla aloilla, olemme edelleen tilanteessa, jossa suuret kielimallit (LLM:t) toimivat todennäköisyyksiin perustuvissa, rajatuissa ympäristöissä eivätkä todellisessa maailmassa.

”Tällöin maailman mallista ja sen mukauttamisesta tulee kaikkein keskeisintä. Se on kuin auton ajaminen Suomessa ja Singaporessa. Perusasiat ovat samat, mutta Singaporessa liikenne kulkee vasemmalla puolella, joten sinun on sopeuduttava olosuhteisiin. Samalla tavalla kestävän verkon täytyy mukautua toimintaympäristöönsä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joidenkin yhteyssolmujen priorisointia, liikenteen uudelleenohjausta ja muita vastaavia toimia”, Bennis kuvailee resilienssiyttä tietoliikenteessä.

Fyysinen maailma tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia

Päästäksemme irti kielimallien pelkkiin todennäköisyyksiin perustuvasta toimintatavasta tarvitaan Bennisin mukaan fyysistä tekoälyä, jolla tarkoitetaan esimerkiksi todellisessa maailmassa liikkuvia robotteja.

Tällä hetkellä käydään keskustelua siitä, onko fyysinen tekoäly vain uusi termi vai seuraava konkreettinen askel tekoälyn kehityksessä uudelle tasolle. Bennisin mielestä fyysinen tekoäly tarjoaa keinon, jolla tekoäly voi kasvaa pelkkien todennäköisyyksien ulkopuolelle.

”Fyysinen tekoäly on kriittisen tärkeää, sitä pitää pohtia ja tutkia paljon. Todellisessa maailmassa toimiminen edellyttää tilannetietoisuutta tekoälyltä. Robottien täytyy pystyä havainnoimaan ympäristöään ja mukautumaan siihen välittömästi. Meille on triviaalia nostaa kahvikuppi sekavalta työpöydältä ja siirtää se turvalliseen paikkaan ikkunalaudalle, mutta robotille tämä vaatii paljon laskentaa. Erityisesti silloin, jos ihminen ilmestyy äkillisesti sen liikeradalle.”

Teollisuudessa robotteja on käytetty vuosikymmeniä, mutta ne toimivat erittäin kontrolloiduissa ympäristöissä ja suorittavat tarkasti määriteltyjä tehtäviä. Turvallisuuteen ja toiminnan varmistamiseen liittyvät kysymykset on ratkaistu ennalta määrättyjen tilanteiden ansiosta, mutta todellisen maailman monimutkaisuus muuttaa asetelmaa.

”Nyt käskyt on pystyttävä varmistamaan millisekunneissa. Palvelin käskee robottia nostamaan kupin, ja robotin on päätettävä välittömästi, onko se turvallista. Esimerkiksi navigointi ajon aikana on paljon hitaampi prosessi ja sietää viiveitä, mutta tällainen tarkkaa motorisia liikkeitä vaativa toiminta on aivan erilaista. Tässä kuitenkin yhdistyvät kaikki osa-alueet: robotiikka, tekoäly, laskenta ja 6G-verkot”, Bennis toteaa.

Tarvitsemme enemmän yleisosaajia ja monitieteisyyttä

 Nopeuden vaatimus tarkoittaa, että osa tietojenkäsittelystä ja laskennasta täytyy tehdä laitteessa ja osa palvelimella. Laite ei kuitenkaan voi koskaan nähdä kokonaisuutta samalla tavalla kuin verkko, jolla on näkymä kaikkiin laitteisiin ja joka pystyy ohjaamaan niiden toimintaa. Näin syntyy monikerroksinen toimintaympäristö, jossa monet toisiinsa kytkeytyneet solmut toimivat yhdessä.

Bennisin mukaan monialaiset tiimit ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Robotiikkaa, tekoälyä ja laskentaa ei voi käsitellä omia erillisiä tutkimusaloinaan eri asiantuntijoineen. Oulun yliopistossa hän on rakentanut noin 20 hengen monialaisen tutkimusryhmän nimeltä Intelligent Connectivity and Networks/Systems Group (ICON).

”Olen vahvasti sitä mieltä, että tarvitsemme enemmän yleisosaajia kuin erikoistujia. Kaikki liittyy kaikkeen, ja todellisten ongelmien ratkaiseminen vaatii monialaisia sekä -tieteellisiä tiimejä. Läpimurrot syntyvät aina rajapinnoissa. Ja usein asiat näyttävät pinnalta erilaisilta, vaikka niiden taustalla oleva matematiikka on pitkälti samaa”, Bennis korostaa.

Fyysinen tekoäly ohjaa tällä hetkellä Bennisin ja hänen tutkimusryhmänsä työtä, mutta hän näkee myös kvanttitekoälyn nousevana teemana lähitulevaisuudessa. Kvanttitekoäly yhdistää kvanttilaskennan ja tekoälyn, ja sen tavoitteena on ratkaista ongelmia, joita ei voida ratkaista perinteisillä menetelmillä.

”Mobiiliviestinnässä käytössämme ovat olleet ajan ja taajuuden kaltaiset resurssit, ja nyt rinnalle on tullut uusi resurssi, kvanttilomittuminen. Näen fyysisen tekoälyn ja kvanttitekoälyn lähentyvän toisiaan ja muodostavan tulevaisuudessa oman keskeisen tutkimusteemansa”, Bennis katsoo eteenpäin.

 

 Maailman viitatuimpien tutkijoiden listalle pääsee, kun tutkijalla on useampi artikkeli, joka sijoittuu viittausten määrässä yhden prosentin parhaimmistoon omalla tieteenalallaan. Listaus tehdään Web of Science -viittaustietokannasta aina kymmenen edellisen vuoden ajalta. Listaa on tehty vuodesta 2001 lähtien.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Oulun yliopiston 6G-tutkimuksen professori Mehdi Bennis on listattu maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon jo seitsemäntenä vuotena peräkkäin.
Oulun yliopiston 6G-tutkimuksen professori Mehdi Bennis on listattu maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon jo seitsemäntenä vuotena peräkkäin.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye