Kunnallisveroprosentti nousee 365 000 suomalaisella: Datakeskus- ja vihreän siirtymän hankkeet hyödyttävät vielä harvoja kuntia
18.11.2026 10:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan vuodelle 2027. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 268 kunnassa.

Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan vuodelle 2027. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 268 kunnassa.
Veronkorotuksia tekevien kuntien määrä jää tänä vuonna pienemmäksi kuin Kuntaliiton syksyn Talousbarometri ennakoi.
– Tämä kertoo siitä, että kunnat ovat etsineet ratkaisuja talouden tasapainottamiseen muualta kuin veronkorotuksista, jotka ovat yleensä aina viimesijainen keino rahoituksen riittävyyden varmistamiseen, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
-Lisäksi esimerkiksi datakeskushankkeet sekä tuuli- ja aurinkovoimalat ovat jo tuoneet tai tuovat tulevina vuosina liikkumavaraa yksittäisille kunnille. Kuntien verotulopohjan monipuolisuudesta on välttämätöntä huolehtia jatkossakin.
Reina ehdottaa datakeskuksille uutta kiinteistöveroluokkaa, joka voisi tulevaisuudessa vahvistaa kuntien veropohjaa entisestään ja palvella samalla muitakin yhteiskunnallisia tavoitteita.
-Koulutus- ja sivistyspalvelut ovat kuntien tärkeimpiä tehtäviä myös kuntatalouden näkökulmasta. Kun lasten määrä vähenee, henkilöstön tarve varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pienenee, muistuttaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.
-Kymmenet kunnat ovat käynnistäneet vuoden 2026 aikana yhteistoimintamenettelyjä ja hyödyntävät esimerkiksi eläköitymistä sopeuttaakseen menojaan. Tämä on vähentänyt osaltaan veronkorotuspainetta.
Korottajissa poikkeuksellisen vähän suuria kaupunkeja
Tuloveronkorotukset kohdistuvat vuonna 2027 pääasiassa pieniin ja keskisuuriin kuntiin ja kaupunkeihin. Tuloveroaan korottavien kuntien joukossa on poikkeuksellisen vähän suuria kaupunkeja.
Asukasluvultaan suurin korottajakunta on Kouvola (+0,2 %-yks.). Seuraavaksi suurimmat korottajat ovat Kerava (+0,2 %-yks.), Kaarina (+0,2 %-yks.) ja Riihimäki (+0,4 %-yks.).
Manner-Suomen verotuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,02 prosenttiyksikköä, yltäen 7,59 prosenttiin vuonna 2027.
Vuonna 2027 suurin korotus, 1,2 prosenttiyksikköä, tehdään Koski Tl:ssä. Koko maassa tyypillisin korotus, 0,3 prosenttiyksikköä, tehdään kahdeksassa kunnassa. Kunnallisveroprosenttiaan korottavien kuntien joukossa on kuntia, jotka ovat korottaneet tuloverotustaan useampaan kertaan sote-uudistuksen voimaantulon vuoden 2023 jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi Imatra, Laihia, Eura, Lumijoki ja Kerava.
Korkein kunnallisvero Pomarkussa, matalin Kauniaisissa
Manner-Suomen korkein kunnan tuloveroprosentti on edelleen Pomarkussa (10,9 %). Matalin kunnan tuloveroprosentti on Kauniaisissa (4,7 %). Korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin ero on 6,2 prosenttiyksikköä.
Määrällisesti tuloveron korotuksia kohdistuu vuonna 2027 eniten Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan (molemmissa neljä korotusta). Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla tehdään vain yksi korotus. Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa yksikään kunta ei nosta tuloveroaan ensi vuonna.
Määrällisesti eniten tuloveroprosentin laskupäätöksiä tehdään vuonna 2027 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lapissa Sodankylän päätös laskea ensi vuonna kunnallisveroprosenttiaan on maakunnan ainoa veromuutos.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio huomauttaa, taloudellinen tiukkuus tulee jatkumaan kunnissa ja kaupungeissa myös tulevina vuosina. Kunnallinen palkkasopimus, inflaatio ja korkealla pysyvä työttömyys nostavat kuntien kustannuksia ensi vuonna poikkeuksellisen tuntuvasti.
– Näkymä tulevien vuosien kuntapolitiikan suunnasta on tällä hetkellä vaalien vuoksi hyvin sumuinen. Tästä huolimatta kunnat eivät lähteneet ennakoimaan seuraavan vaalikauden velkajarrupäätöksiä ainakaan verosopeutuksen kautta, Minna Punakallio kommentoi.
Kiinteistövero kiristyy vuonna 2027 yhteensä 24 kunnassa
Monet kunnat korottivat samalla sekä tuloveroprosenttia että kiinteistöveroprosenttejaan.
Kiinteistövero kiristyy vuonna 2027 yhteensä 24 kunnassa. Rakennusten yleistä kiinteistöveroa nostaa 12 kuntaa. Maapohjan yleistä kiinteistöveroa 10 kuntaa ja näistä kuusi kuntaa nostaa molempia yleisiä kiinteistöveroprosentteja. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 10 kunnassa. Muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 18 kunnassa. Sekä tulo- että kiinteistöverotustaan kiristää kuusi kuntaa.
– Kiinteistöverokiristykset lisäävät kuntien verotuloja vuonna 2027 arviolta noin 5,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto arvioidaan olevan 2,4 miljardia euroa, jolla rahoitetaan noin kymmenesosa kuntien menoista. Veronkiristyksillä aikaansaatu verotuoton lisäys on siis hyvin vähäinen, tiivistää Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell.
Lisätiedon antajat:
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, puh. 050 575 9090
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Erityisasiantuntija Pekka Montell, puh. 044 085 1738
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiKuvat



Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunikationsenkät: Kommunerna är tvungna att fylla det nyhetstomrum som de lokala medierna lämnar efter sig19.11.2026 14:50:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 73 procent av de kommuner och städer som svarade på Kommunförbundets kommunikationsenkät bedömer att förändringarna inom de lokala och regionala medierna har påverkat den egna kommunens kommunikation. När de lokala och regionala medierna förändras ökar trycket på utöka kommunernas egen kommunikation. De som besvarade enkäten uppger att förändringarna framför allt leder till att kommunens egen kommunikation i sociala medier och på webben ökar samt att det finns ett behov av att producera mer eget innehåll.
Kuntien viestinnän kysely: Kunnat joutuvat paikkaamaan paikallisen median uutistyhjiötä19.11.2026 14:50:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 73 prosenttia Kuntaliiton viestintäkyselyyn vastanneista kunnista ja kaupungeista arvioi, että paikallisen ja maakunnallisen median murros on vaikuttanut oman kunnan viestintään. Muutokset paikallisessa ja alueellisessa mediassa kasaavat paineita kuntien oman viestinnän lisäämiseen: kyselyyn vastanneiden mukaan paikallis- ja maakuntamedian murros merkitsee etenkin kunnan oman some- ja verkkoviestinnän kasvua sekä tarvetta tuottaa enemmän omia sisältöjä.
Kommunalskattesatsen stiger för 365 000 finländare: Datacentren och den gröna omställningen gynnar få kommuner18.11.2026 11:20:18 EET | Pressmeddelande
Kommunerna har fattat beslut om sina inkomst- och fastighetsskattesatser för 2027. Inkomstskattesatsen höjs i 29 kommuner och sänks i 11. I de kommuner som höjer inkomstskattesatsen bor sammanlagt 365 053 finländare. I 268 kommuner är inkomstskattesatsen oförändrad.
Kuntaliitto: Peruskoulun ongelmat eivät ratkea uusilla kokeilla ja rekistereillä6.11.2026 14:20:41 EET | Tiedote
Eduskunta hyväksyi perjantaina tarkastusvaliokunnan esittämät lausumat perusopetuksen oppimistulosten ja arvioinnin kehittämisestä. Kuntaliitto haastaa pohtimaan, mihin peruskoulun kehittämisen voimavarat pitäisi nyt ensisijaisesti suunnata. Uusien koe- ja rekisterijärjestelmien valmisteluun vai jo käynnissä olevien uudistusten onnistumiseen?
Kommunförbundets utredning: Reform av konst- och kulturinstitutionerna kan inte längre skjutas upp2.11.2026 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Museernas, teatrarnas och orkestrarnas framtid förutsätter att de nuvarande strukturerna förnyas. Om reformerna skjuts upp finns det risk för att nätverket av kulturinstitutioner krymper på ett okontrollerat sätt och att den professionella konsten och kulturen koncentreras till de största städerna. Enligt Kommunförbundets nya förutredning är det största hotet mot kulturinstitutionerna inte enbart den minskade finansieringen, utan att man inte tar itu med förändringarna i tid. Det finns redan exempel på nya verksamhetsmodeller. Saimaa Sinfonietta, som är gemensam för stadsorkestrarna i S Michel och Villmanstrand, gör det möjligt att framföra en bredare repertoar i båda städerna. Inom Esbo teaters gästspels- och residensverksamhet öppnas scenerna också för andra grupper och konstnärer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme