HUS

Tutkimus toi lisäviitteitä hepatiitti D -viruksen esiintymisestä ihmisillä ilman hepatiitti B -virusta

18.11.2026 10:59:27 EET | HUS | Tiedote

Jaa

Vakiintuneen lääketieteellisen käsityksen mukaan hepatiitti D -virustartuntaa ei voi saada ilman samanaikaista hepatiitti B -virustartuntaa. HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimuksen tulokset antoivat viitteitä siitä, että hepatiitti D -tartunta ei aina edellytä samanaikaista hepatiitti B -tartuntaa.

Kolme henkilöä seisoo yhdessä hymyillen modernissa sisätilassa.
Yliopistotutkija Jussi Hepojoki, erikoislääkäri Hanna Jarva ja erikoislääkäri Satu Kurkela Hanna Raijas-Turva HUS

Hepatiitti D (HDV) on satelliittivirus eli se ei pysty aiheuttamaan tartuntaa ilman auttajavirusta. Nykykäsityksen mukaan HDV-tartuntaa ei voi saada ilman samanaikaista hepatiitti B -tartuntaa (HBV). Tätä käsitystä on kuitenkin kyseenalaistettu yksittäisissä viimeaikaisissa tieteellisissä tutkimuksissa. HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa saatiin lisäviitteitä HDV:n esiintymisestä ilman HBV-infektiota. 

”Tulosten perusteella emme voi sanoa, että HDV voi esiintyä ilman HBV:tä, mutta saadut lisäviitteet asiasta ovat mielenkiintoisia. Mikäli HDV:n esiintyminen ilman HBV:tä pystytään todistamaan, tarvitaan myös tutkimusta siitä, mikä on HDV:n kliininen merkitys ilman HBV:ta”, HUSin vastuualuejohtaja ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Satu Kurkela sanoo.  

Hepatiittivirukset B, C ja D tarttuvat veriteitse. Kroonistuessaan hepatiitti B ja C voivat aiheuttaa vakavia maksasairauksia. Tällä hetkellä tiedetään, että HDV-tartunta altistaa HBV:n kantajan tavallista vaikeammalle taudinkuvalle.

Muista mahdollisista auttajaviruksista tarvitaan lisätutkimusta 

Tutkimuksessa analysoitiin 2121 seerumi- ja plasmanäytettä 1996 potilaalta. Näytteet olivat HUSin virologian ja immunologian laboratorioon vuosina 2021–2022 muista diagnostisista syistä lähetettyjä jäännösnäytteitä.  

Tutkituista näytteistä 20 potilaalta löytyi HDV-vasta-aineita. Heistä 17:llä ei todettu samanaikaista HBV-tartuntaa. Yhdellä potilaalla todettiin aktiivinen HDV-tartunta ilman HBV-tartuntaa. Samalla potilaalla todettiin hepatiitti C -tartunta (HCV). 

”Tämä oli erityisen kiinnostava löydös siksi, että aiemminkin on saatu viitteitä, että toinen mahdollinen HDV:n auttajavirus saattaisi olla HCV. Varmuudella emme tiedä asiaa nytkään, mutta asiaa on syytä selvittää lisää”, Helsingin yliopiston tutkija Jussi Hepojoki sanoo.  

Auttajavirus määrittää, mihin soluihin HDV kehossa pääsee tunkeutumaan. 

”Tieto siitä, mitä muita auttajaviruksia HDV pystyy käyttämään, olisi virologisesti merkittävä. Etenkin kun tiedetään, että HDV voi vaikeuttaa HBV-infektion taudinkuvaa merkittävästi.” 

Ensimmäiset tiedot hepatiitti D -viruksen esiintyvyydestä Suomessa 

Tutkimuksen ansiosta saatiin ensimmäistä kertaa tietoa HDV:n esiintyvyydestä Suomessa. Tutkimusaineistossa esiintyvyys oli noin yksi prosentti. 

”Tämä ei tarkoita, että yksi prosentti suomalaisista olisi HDV:n kantajia, mutta antaa alustavaa tietoa viruksen esiintyvyydestä Suomessa”, HUSin osastonylilääkäri ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Hanna Jarva toteaa. 

Nykyisin HDV-vasta-aineet tutkitaan vain henkilöiltä, joilla on todettu HBV. Mikäli on niin, että HDV voi esiintyä myös ilman HBV:tä, saattaa HDV-tartuntoja jäädä havaitsematta.  

”Tuleva tutkimus toivottavasti kertoo meille, mikäli näin todella on ja mikä asian kliininen merkitys siinä tapauksessa on.” 

Tutkimus on julkaistu Journal of Clinical Virology -tiedelehdessä.  

Tutkimusartikkeli: Further evidence of hepatitis D occurring in the absence of hepatitis B

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta. 

Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kolme henkilöä seisoo yhdessä hymyillen modernissa sisätilassa.
Yliopistotutkija Jussi Hepojoki, erikoislääkäri Hanna Jarva ja erikoislääkäri Satu Kurkela
Hanna Raijas-Turva HUS
Lataa

Tietoja julkaisijasta

HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme. 

HUSissa saa vuosittain hoitoa 700 000 potilasta. Meillä työskentelee 26 500 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito. 

HUS – Vaikuttavinta hoitoa 

hus.fi

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye