Helsingin yliopisto

Koivun tuohesta syntyy mikrobien kasvua estävää yhdistettä

Jaa
Koivun tuohesta helposti eristettävää betuliinia voidaan käyttää lähtöaineena, kun tehdään esimerkiksi keuhkoklamydiabakteeria torjuvia yhdisteitä.
Koivun kuoresta eristettävällä betuliinilla on monia jatkokäyttömahdollisuuksia. Kuva: 123rf
Koivun kuoresta eristettävällä betuliinilla on monia jatkokäyttömahdollisuuksia. Kuva: 123rf

Koivun tuohi sisältää kuivapainostaan noin kolmanneksen verran betuliinia, joka tähän asti on yleensä poltettu muun kuoren mukana. Betuliinilla on kuitenkin paljon käyttömahdollisuuksia, joiden lista pitenee tutkimusten edetessä.

Betuliinia käytetään nykyisin lähinnä kosmetiikkateollisuudessa, mutta viime aikoina betuliinin bakteereja torjuvat vaikutukset ovat myös herättäneet kiinnostusta.

–  Useiden pieneliöiden ja virusten kasvava lääkeresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma. Tarve kehittää uusia lääkeaineita niitä vastaan kasvaa koko ajan, toteaa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä Sami Alakurtti.

Alakurtti on tutkinut betuliinin antimikrobisia vaikutuksia tarkemmin syntetisoimalla erilaisia betuliinipohjaisia yhdisteitä. Yhdisteiden tehokkuutta testattiin soluviljelmissä alfaviruksia, Leishmania-suvun alkueläimiä ja keuhkoklamydiabakteeria vastaan.

Monet tutkitut betuliinijohdannaiset estivät alfavirusten ja keuhkoklamydiaa aiheuttavan Chlamydia pneumoniae -bakteerin kasvua vielä siinäkin vaiheessa, kun aineen pitoisuus läheni sadastuhannesosia. Tehokkain johdannainen tappoi puolet keuhkoklamydiabakteereista tätäkin huomattavasti laimeammassa liuoksessa.

– Keuhkoklamydiassa, samoin kuin alfaviruksella, betuliinirunkoiset aineet edustavat täysin uutta yhdisteryhmää. Tällä hetkellä markkinoille tulevat uudet antibiootit ovat usein perusrakenteeltaan vanhojen kaltaisia ja niille bakteerit kehittävät resistenssin hyvinkin nopeasti. Uuden potentiaalisen yhdisteryhmän löytyminen voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan, Sami Alakurtti sanoo.

 _________________________________

DI Sami Alakurtti väittelee 6.9.2013 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Synthesis of betulin derivatives against intracellular pathogens" (Betuliinijohdannaisten syntetisointi solunsisäisiä patogeenejä vastaan). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Auditorio 1041, Biokeskus 2, Viikinkaari 5.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lisätiedot:
Sami Alakurtti, puh. 040 351 4964

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Kuvat

Koivun kuoresta eristettävällä betuliinilla on monia jatkokäyttömahdollisuuksia. Kuva: 123rf
Koivun kuoresta eristettävällä betuliinilla on monia jatkokäyttömahdollisuuksia. Kuva: 123rf
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye