Viikko kuntavaaleihin: Kuntaliitos kiristää kilpailua valtuustopaikoista

KUNTALIITON TIEDOTE
JULKAISTAVISSA PERJANTAINA 19.10.2012

Viikko kuntavaaleihin: Kuntaliitos kiristää kilpailua valtuustopaikoista

Ensi viikon kuntavaaleissa valitaan 304 uutta valtuustoa. Kahdeksassatoista liitoskunnassa äänestäjät pääsevät ensimmäisen kerran valitsemaan uusien kuntarajojen mukaan muodostettavaa valtuustoa. Jaossa olevien valtuustopaikkojen määrä vähenee liitoskunnissa yhteensä 38 prosenttia.

- Kiristyvä kilpailu on vähentänyt istuvien valtuutettujen intoa lähteä ehdokkaiksi. Liitoskunnissa 64 prosenttia nykyisistä valtuutetuista on ehdolla uuteen valtuustoon. Muissa kunnissa määrä on korkeampi. Keskimäärin 70 prosenttia nykyisistä valtuutetuista tavoittelee jatkokautta valtuustossa, sanoo ehdokasasetteluja tutkinut valtiotieteen tohtori Sari Pikkala.

- Kunnissa, joissa liitos on toteutunut kuluvalla valtuustokaudella tai toteutuu heti vaalien jälkeen, on ehdokasmäärä vähentynyt 17 prosentilla vuoden 2008 vaaleihin verrattuna. Muissa kunnissa ehdokasmäärä tämän vuoden kuntavaaleissa on pysynyt suunnilleen viime vaalien tasolla, toteaa Pikkala.

Tutut kasvot etulyöntiasemassa

Konkarit ovat yleensä etulyöntiasemassa kuntavaaleissa. Vuoden 2008 vaaleissa kaikista valituiksi tulleista ehdokkaista lähes kolme viidestä oli toiminut valtuutettuna edellisellä valtuustokaudella. Tutun valtuutetun uudelleenvalinta on vielä tavallisempaa kuntaliitoskunnissa.

- Vanhojen valtuutettujen osuus valituista oli liitoskunnissa selvästi suurempi kuin keskimäärin. Yhteensä 69 prosenttia valituista oli toiminut valtuustossa edeltävälläkin kaudella. Uusien kuntien reuna-alueilta valituista ehdokkaista 75 prosenttia oli istuvia valtuutettuja, kertoo Pikkala.

Ehdokkaiden kannatuksen tarkastelu vanhojen kuntarajojen mukaan osoitti, että omassa, vielä 2008 vaalien aikaan itsenäisessä kunnassa asuvaa ehdokasta äänestäneiden osuus vaihteli alle 60 prosentista reilusti yli 90 prosenttiin, analysoi Pikkala.

- Toisaalta liitoskunnissa koventunut kilpailu valtuustopaikoista johti siihen, että reuna-alueilla ehdokkaaksi asettuneista istuvista valtuutetuista reilusti yli puolet, 58 prosenttia, jäi rannalle. Liitosten keskuskunnissa ehdolla olleista valtuutetuista sen sijaan vain 29 prosenttia jäi ilman valtuustopaikkaa uudessa kunnassa, kertaa Pikkala viime vaalien tuloksia.

Kuntauudistuskeskustelu voi nostaa äänestysaktiivisuutta

Lokakuun 2008 kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus nousi 2,7 prosenttiyksikköä vuoden 2004 vaaleihin verrattuna 61 prosenttiin. Tuoreeltaan vaalien jälkeen esitetyissä tulkinnoissa vaaliosallistumisen vilkastumisen arveltiin liittyvän ajankohtaiseen uudistustilanteeseen.

- Nimenomaan kuntaliitosten reuna-alueiden väen oletettiin lähteneen joukolla varmistamaan, että uuden kunnan valtuustoon saadaan oman alueen edustus. Näin voi käydä myös vuoden 2012 vaaleissa, arvioi Pikkala.

Viime vaaleissa puolueiden kannatuksen muutokset olivat suurempia kuin useissa aiemmissa kuntavaaleissa. Yksittäistapauksissa suurten kannatusmuutosten taustalla oli liitoshankkeeseen liittyviä ristiriitoja, mutta puolueiden ääniosuuksien kokonaismuutos jäi vuoden 2009 alusta yhdistyvissä kunnissa hieman koko maan lukua matalammaksi. Liitosten reuna-alueilla muutokset olivat kuitenkin suurempia kuin keskuskunnissa.

Lisätietoja
Sari Pikkala, VTT, tietopalvelupäällikkö, Tampereen yliopisto / Åbo Akademi, p. 040 190 4068

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634 Tilasto ”Kuntavaalianalyysi liitoskunnissa” löytyy tiedotteen liitteenä sivulta www.kunnat.net

Valtuustokauden 2009-2012 aikana on syntynyt kymmenen kuntaliitosta ja tämän lisäksi kymmenen uutta kuntaliitosta toteutuu 1.1.2013. Näissä kaikissa kunnissa uusia kuntarajoja noudattavat valtuustot valitaan 28.10.2012 pidettävissä kuntavaaleissa.

Kunnat joissa on kuntaliitosten tai kuntien yhdistymisen kautta muodostuva valtuusto 28.10.2012 kuntavaalien jälkeen: Akaa, Alavus, Kalajoki, Kangasala, Kitee, Kuopio (liitos sekä vuonna 2011 että 1.1.2013), Lapinlahti, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Orimattila, Oulu, Pori, Raahe, Sastamala, Savonlinna, Vaasa ja Vöyri. Loviisan kuntaliitoksen toteutuessa järjestettiin erilliset kuntavaalit lokakuussa 2009.

Vaikutuksia kuntaliitoskuntien äänestysaktiivisuuteen ja ehdokasasetteluun on tutkittu osana Paras-arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU) jossa Sari Pikkala on toiminut tutkijana. Ohjelman rahoittajina toimivat ohjelmaan osallistuvat kunnat, Suomen Kuntaliitto, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Keva. Lisätietoja ARTTU-ohjelmasta ja osatutkimuksista sivulla www.kunnat.net/arttu.

Faktalaatikko: Kuntien ylimmät päättäjät valitaan 28.10.2012 Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10. Manner-Suomen 304 kuntaan valitaan syksyn 2012 kuntavaaleissa yhteensä 9 672 valtuutettua.

Vaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 450 000 kunnan työntekijöiden työpaikat.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2008 valittiin 10 412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia valituista oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista.

Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61 prosenttia äänioikeutetuista.