Vesiosuuskunnissa herättävä taloustietoisuuteen

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
9.9.2013
Julkaistavissa klo 10.00
 
Vesiosuuskunnissa herättävä taloustietoisuuteen
 
Lisääntyvät velvoitteet, suuri korjausvelka sekä kaupunkien tiivistyminen ja maaseudun väen väheneminen edellyttävät aiempaa enemmän yhteistyötä vesihuollon toimijoiden välillä. Keskeisiä toimijoita ovat kuntien lisäksi haja-asutusalueille perustetut yksityiset vesiosuuskunnat. Kuntaliitossa on noussut huoli erityisesti vesiosuuskuntien tulevaisuudesta. Talkootyöhön perustuva vesiosuuskuntien toiminta on uhattuna, sillä uusia vastuuhenkilöitä on vaikea löytää huolehtimaan vesihuoltopalveluiden järjestämisestä.
 
– On tärkeää saattaa markkinoille tieto siitä, että vesiosuuskuntien vesihuoltoverkoston ylläpitoon tarvitaan ammattilaisia, jotta toiminta turvataan, painottaa yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Kuntaliitosta.

– Lisäksi olisi panostettava vesihuoltoverkoston sijaintien selvittämiseen sekä tarkkaan dokumentointiin. Nykyisellään Suomessa on vesihuollonverkostoja, joita ei ole kirjoissa ja kansissa kirjattuna, puhumattakaan siitä, että tiedot löytyisivät sähköisessä muodossa, Rontu kuvaa tämänhetkistä tilannetta.
 
Talouden ääripäät kohtaavat vesihuollossa
 
Vesiosuuskunnat voivat parhaimmillaan tarjota mahdollisuuksia kunnan elinvoimaisuuden lisäämiseen esimerkiksi luomalla uusia työpaikkoja osuuskuntien vesihuoltoverkoston ylläpitämiseen. Toisena ääripäänä on tilanne, jossa kunnille voi vesiosuuskuntien ajautuessa talousvaikeuksiin tulla erittäin suuri lasku vesiosuuskuntien lainojen takaamisen seurauksena, kertoo Rontu.
 
– Talouden hallinta sekä ammattimaiset toimintatavat ovat laadukkaan toiminnan lähtökohta. Vesihuoltoverkostojen ylläpidon laiminlyöminen voi pahimmillaan uhata asiakkaiden terveyttä. Kunnille on tärkeää, että jokaisen kuntalaisen vesihuolto on hyvin hoidettu, painottaa Rontu.
 
– Vesiosuuskuntien, kuntien ja kuntien vesihuoltolaitosten yhteistyö on tärkeää esimerkiksi taloudellisten ongelmien ehkäisemisen kannalta.
 
Uudet suositukset vesihuollon parantamiselle
 
Muuttuva toimintaympäristö asettaa haasteen suomalaiselle vesihuollolle. Kuntaliitto on yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Vesilaitosyhdistyksen, Pellervo-seuran ja Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n kanssa kirjoittanut suosituksia ja toimintamalleja sisältävän oppaan vesihuollon ja vesiosuuskuntien kehittämiseksi. Kaikille vesihuoltoalan toimijoille, kuten kunnille, kuntien vesihuoltolaitoksille, vesiosuuskunnille, viranomaisille, konsulteille ja yrittäjille suunnattu opas Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat julkaistaan maksuttomana e-kirjana.
 
– Oppaassa on suuntaviivoja myös siitä, mihin kunnan kannattaisi rakentaa omat vesihuoltoverkostonsa ja mihin taas vesiosuuskunnan. Neuvoja annetaan myös kunnan vesihuoltoavustuksien politiikkaan. Oppaassa on tartuttu myös ennakkoluulottomasti kaikkiin vesihuoltokentän epäkohtiinkin. Vesihuoltoyhteistyön erilaisia vaihtoehtoja ei ole tähän mennessä käsitelty näin kattavasti samassa yhteydessä, sanoo Kuntaliiton projekti-insinööri Henna Luukkonen.
 
– Vesihuoltoa on tarkasteltava monesta eri näkökulmasta, kuten terveys, ympäristö, maankäyttö, vesihuollon kehittäminen ja taloudellisuus. Pidämme hyvänä, että tästä aihepiiristä on nyt saatu ensimmäistä kertaa saaneet työstettyä oppaan yhdessä eri toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Oppaan toivotaan edistävän vesihuoltokentän rakenteellista kehitystä ja alan hyviä käytäntöjä, sanoo maa- ja metsätalousministeriön vesihallintoneuvos Jaakko Sierla.
 
Lisätietoja:
Vesihuollon vaikutus kuntien talouteen
yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto, p. 0400 604 658
 
Uusi vesihuolto-opas
projekti-insinööri Henna Luukkonen, Suomen Kuntaliitto, p. 050 342 8075
yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, Suomen Kuntaliitto, p. 0400 604 658
vesihallintoneuvos Jaakko Sierla, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2340
yli-insinööri Jorma Kaloinen, ympäristöministeriö, p. 0400 143 910
lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen, Vesilaitosyhdistys, p. 09 8689 0115
puheenjohtaja Vesa Arvonen, Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry, p. 040 913 1759
 
Opas on ladattavissa osoitteesta www.kunnat.net/kirjakauppa

 

TAUSTA:
Kuntien ja vesiosuuskuntien eri roolit
 
Pääosasta kunnissa tarjolla olevia vesihuoltopalveluita vastaa kunnallinen vesihuoltolaitos. Sen lisäksi kunnassa voi toimia vesiosuuskuntia. Useissa tapauksissa kunnat ovat tukeneet vesiosuuskuntia niiden perustamisvaiheessa avustuksilla tai takaamalla osuuskuntien lainoja, sillä niiden kautta on voitu täydentää kunnan vesihuollon järjestämisvelvollisuus.
 
Vesiosuuskunta on asiakkaidensa omistama, osuuskuntamuotoinen vesihuollon toimija, joka huolehtii talousveden hankinnasta ja toimittamisesta asiakkailleen tai jäteveden viemäröinnistä. Vesiosuuskuntiin rinnastetaan muut vastaavat toimijat, kuten rekisteröimättömät yhtymät ja osakeyhtiöt.
 
Vesihuoltoverkostojen rakentaminen haja-asutusalueille alkoi vesiosuuskuntien toimesta laajassa mittakaavassa 1970-luvulla. Nykyisin vesiosuuskuntia on noin 1500.
 
Vesiosuuskunnat ovat sekä kooltaan että toimintatavoiltaan monimuotoinen joukko. Niiden vesihuoltoverkostoihin liittyneiden kiinteistöjen määrä vaihtelee muutamista jopa tuhanteen. Monimuotoisuuden vuoksi niiden toiminnan kehittämiseen tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja.
 
Haja-asutusalueilla vesihuoltopalveluista huolehtivat vesiosuuskunnat ovat laadukkaasti toimiessaan kunnalle merkittävä elinvoimatekijä.