Väitös: Toksoplasma on yleinen Suomessa

Noin joka kymmenes Jokelaisen väitöstutkimuksessa tutkituista 1215 hirvestä, joka neljäs 1940 lampaasta ja 152 kauriista, joka kolmas 197 tarhatusta villisiasta, joka toinen 490 kissasta sekä valtaosa 337 ilveksestä oli altistunut toksoplasmatartunnalle ja muodostanut vasta-aineita. Vasta-aineet todettiin suoralla agglutinaatiomenetelmällä. Tartunta oli yleisempi maan etelä- ja lounaisosissa sekä vanhemmissa eläimissä.

Kasvinsyöjäeläinten vasta-ainetulokset viittaavat siihen, että ympäristössä on kissaeläinten erittämiä toksoplasman ympäristömuotoja, ookystia, koska kasvinsyöjien hankitut tartunnat ovat tyypillisesti peräisin niistä. Yhden kissan ulostenäytteissä todettiin mikroskopoimalla ookystia, jotka varmistuivat toksoplasman ookystiksi DNA-monistuksella. Vasta-aineita muodostaneita kissoja voidaan pitää kissoina, joilla on ollut aiemmin ookystien eritysjakso. Ilvesnäytteissä ei todettu ookystia.

Uutta tietoa toksoplasmakantojen perimän yhteydestä tartunnan vakavuuteen
Jokelainen tarkastelee toksoplasmakantojen perimää, ja hänen tutkimuksensa osoittavat, että samaan perimätyyppiin kuuluvat kannat aiheuttivat tartuntoja sekä riistaeläimissä että kotieläimissä. Loisen perimän mikrosatelliittialueiden toistojaksojen lukumäärän monimuotoisuutta hyödyntävä tyypitysmenetelmä päivitettiin väitöskirjatyössä kattamaan kuusi merkkialuetta ja yksi sormenjälkitason profilointialue. Tutkimusaineistona oli tuoreiden tapausten lisäksi uutena sovelluksena arkistoituja kudosnäytteitä, mikä avaa mahdollisuuksia tutkia jatkossakin myös vanhoja tapauksia ja näytteitä.

Loisen perimätyypin II kantoja on pidetty lähinnä lieväoireista tai oireetonta toksoplasmoosia aiheuttavina. Jokelaisen tutkimuksessa tämä oletus tulee haastetuksi, koska tyypin II toksoplasmakantojen osoitetaan aiheuttaneen  neljäntoista rusakon, neljän metsäjäniksen, kolmen oravan ja kuuden kissan kuoleman. Immunohistokemiallisella erikoisvärjäyksellä loisia havaittiin suurina määrinä niiden useissa elimissä. Kaksi loiskannoista eristettiin kasvamaan soluviljelmissä. Kuolemaan johtaneet toksoplasmatartunnat vaikuttivat edenneen nopeasti yleistyneeksi sairaustilaksi, vaikka kuolleilla ei todettu altistavia muita sairauksia tai puolustuskyvyn heikkoutta.

”Toksoplasmaloista ei tulisi aliarvioida”, kiteyttää Jokelainen.

ELL Pikka Jokelainen väittelee eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa (Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin luentosali, Snellmaninkatu 3) pe 20.9. klo 12 aiheesta: ”Wild and domestic animals as hosts of Toxoplasma gondii in Finland”Tutkimus kuuluu eläinlääketieteellisen parasitologian alaan.