Kaupunkikohtaiset asuinkiinteistöjen kustannukset ripeässä nousussa

Indeksitalo 2013:

Taloyhtiöiden kustannustaakka jatkaa ripeää nousuaan. Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista kaksi kolmannesta menee kiinteistöveroon ja kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Verojen ja maksujen taso vaihtelee kuitenkin melkoisesti. Niinpä asuminen on Haminassa 60 neliön kaksiossa Indeksitalon* mukaisessa yhtiössä noin 580 euroa vuodessa kalliimpaa kuin kaksiossa Kokkolassa.

Yli 30000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut vievät kaupungissa keskimäärin 2,43 euroa neliöltä kuukaudessa eli noin 54 prosenttia hoitokuluista. Suhteessa hoitovastikkeeseen summa on 67 prosenttia. Kiinteistöveroihin ja maksuihin meni suurimmissa 37 kaupungeissa keskimäärin viisi prosenttia viimevuotista enemmän. Muutosvauhti oli prosenttiyksikön verran nopeampi kuin vuotta aikaisemmin. Eniten ovat kallistuneet kaukolämpö (7 %) ja vesihuolto (5 %).

Hamina ja Hämeenlinna verojen ja maksujen kärjessä - Kokkola ja Oulu edullisimmat

Vertailukaupungeista asuminen oli tarkastelluilla mittareilla kalleinta Haminassa, jossa kiinteistöveroihin ja maksuihin menee koko indeksitalossa 2,73 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa, ts. miltei 79 000 euroa vuodessa. Seuraavina tulevat Hämeenlinna, Nokia ja Uusikaupunki, joissa maksut olivat keskimäärin noin 2000 euroa Haminaa ja Hämeenlinnaa pienemmät. Edullisinta keskusta-asuminen on Kokkolassa, jossa indeksitalon kiinteistöverot ja maksut ovat hieman runsaat 20 000 euroa Haminaa pienemmät.

Maamme kymmenen suurimman kaupungin kiinteistöverot ja maksut ovat prosentin kaikkien tarkasteltujen kaupunkien keskiarvoa pienemmät. Kaikkiin asumiskustannuksien eroihin vaikuttavat tietenkin myös asuntojen hinnat. Myös muut kiinteistönhoitokustannukset kuten korjauskustannukset ja isännöinnin sekä kiinteistönhoidon työvoimakustannukset vaikuttavat asumiskulujen eroihin. Tätä asiaa selvitettiin elokuussa julkaistussa PTT:ltä tilatussa Asumismenot 2013- tutkimuksessa 21 kaupungin aineistolla.

Kiinteistöveroissa ja jätehuollossa suhteellisesti suurimmat erot

Tontista perittävä kiinteistövero vaihtelee viiden tarkastellun muuttujan osalta eniten. Kun Helsingin Töölön indeksitalossa menee vastikkeesta 49 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, monessa pikkukaupungissa riittää keskustatontista vain muutama sentti neliötä kohden. Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista. Vuonna 2013 tontin verotusarvot eivät juuri muuttuneet, ja varsin harvat kaupungit nostivat veroprosenttejaan.

Rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä ero aiheutuu vain asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenteista. Ankaria asuinrakennusten verottajia ovat Kaakkois- ja Itä-Suomen kaupungit sekä Jyväskylä, Kemi, Lahti ja Ylöjärvi.
Myös jätehuollossa kaupunkien väliset hintaerot ovat suuria. Kun Pirkanmaan kaupungeissa jätehuoltoon menee 12 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, kalleimmat kaupungit ovat yli 25 sentin lukemissa.

Kaukolämpö ja vesi jatkaneet kallistumistaan

Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee indeksitalossa keskimäärin jo 1,20 euroa neliöltä kuukaudessa. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Nokialla (1,55 euroa), Imatralla (1,48) ja Valkeakoskella (1,47). Edullisinta kaukolämpö on edelleen Kokkolassa (0,81 euroa) ja Oulussa (0,86 euroa). Kaupunkikohtaiset kehityserot ovat kuluvana vuonna olleet isoja: esim. Kuopiossa kaukolämmön hinta nousi edellisvuodesta noin 20 prosenttia, mutta Helsingissä nousu oli runsaat kaksi prosenttia.

Veteen ja jäteveteen menee keskimäärin 59 senttiä neliöltä kuukaudessa. Edullisimmat vesimaksut ovat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, jossa lukema on 47 senttiä neliöltä kuukaudessa. Myös Tampere, Porvoo ja Iisalmi ovat edelleen alle 50 sentissä. Kalleinta vesi on Jyväskylässä, jossa raaka- ja jäteveden hinta oli miltei 30 prosenttia kaikkien vertailussa mukana olevien kuntien keskiarvoa korkeampi. Kiinteistösähkön keskihinta nousi edellisvuodesta kolme prosenttia. Indeksitalon sähkölaskuun menee 15 - 21 senttiä neliöltä eri kunnissa.

Taulukot: Indeksitalo 2013

Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto: pääekonomisti Jukka Kero, puh. 050 548 0231, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi; toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi www.kiinteistoliitto.fi

*) Indeksitalo-vertailu: Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Nyt julkaistavan Indeksitalo 2013 tietoaineisto on kerätty alueellisten Kiinteistöyhdistysten kautta Kiinteistöliiton koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 48 kuntaa. Yli 30000 asukkaan vertailukaupunkeja oli 37 kappaletta. Tiedot ovat syyskuun 2013 mukaisia.